Suomi on terveysteknologia-alan kärkimaa, jonka vienti lähenteli vuonna 2015 ennätyksellistä kahta miljardia euroa. Nousukiidolle ei näy loppua ja pätevien työntekijöiden tarve kasvaa jatkuvasti. Miten markkinoiden koko potentiaali saadaan hyödynnettyä?
Kun monilla muilla aloilla kamppaillaan haasteellisen markkinatilanteen mainingeissa, jatkaa terveysteknologia-ala kasvuaan. Suuret it- ja teknologiajätit, kuten IBM, Ericsson, Microsoft ja jopa Facebook ovat laajentaneet toimintaansa terveysbisnekseen, eikä kiinnostus näytä laantuvan. Suomi on alan kehityksen kärjessä: terveysalan teknologian vienti peittoaa selvästi tuonnin, ja esimerkiksi Tekes tukee Suomen kehitystä digitaalisen terveyden globaaliksi keskittymäksi 10 miljoonan euron panostuksella.
Alan vetovoimaisuudesta kertoo sekin, etteivät terveysteknologiayritykset ole keskittyneet vain pääkaupunkiseudulle. Alan yrittäjiä löytyy ympäri Suomen, erityisesti yliopistokaupungeista, joissa innovaatioitakin tehdään. Kokkolan yliopistokeskus Chydeniuksessa kaavaillaan Keski-Pohjanmaasta alan edelläkävijää - vienti vetää jo esimerkiksi Singaporeen.
HealthTech -ala voi hyvinkin olla Suomen viennin seuraava valttikortti. Oikein pelattuna sen mahdollisuudet ovat rajattomat. Terveysalan kasvavien markkinoiden hyödyntäminen vaatii kuitenkin osaavia tekijöitä.
Onnistuneet rekrytoinnit avain menestykseen
Nopeasti kasvavan alan yritysten haasteena on pysyä kysynnän perässä. Jotta terveysteknologia-alan korkeat laatuvaatimukset saavutetaan, on onnistunut rekrytointi korostuneen tärkeässä roolissa niin isoissa kuin pienissä yrityksissä.
Tällä hetkellä esimerkiksi sekä yliopistomaailmasta että it-alalta on vapautunut uutta osaamista, jota voitaisiin hyödyntää verrattain helposti ja tehokkaasti terveysteknologia-alan yrityksissä. Uudelle toimialalle siirtymisessä on tietenkin aina omat haasteensa, etenkin kun kyseisellä alalla on sitovia erityispiirteitä. Perinteistä rekrytointiprosessia riskittömämpää rekrytointikoulutusta käyttäen yritykset voisivat kuitenkin löytää tiimiinsä juuri sopivan asiantuntijan kasvamaan yrityksen tarpeita vastaavaan rooliin ja saada samalla henkilölle kattavan toimialaperehdytyksen ohjelmaan kuuluvan koulutuksen kautta.
Valtion tukeman kuuden kuukauden harjoittelujakson aikana työntekijä pääsee sisälle sekä yrityksen kulttuuriin että alan vaatimuksiin ja työnantaja välttää perinteisen rekrytointiprosessin taloudellisen paineen sekä hakuprosessiin uppoavat henkilöstöresurssit. Alasta aidosti kiinnostuneet ammattilaiset taas saavat arvokkaan mahdollisuuden työllistyä jatkuvasti kasvavalle alalle.
Suomessa on onneksi herätty siihen, että alalle soveltuvaa potentiaalia löytyy kyllä. Kyse onkin siitä, kuinka tämä potentiaali ja osaaminen saadaan tehokkaasti käyttöön alan moniin kasvuyrityksiin. Tästä syystä terveysteknologia-alalle suunnattuja rekrytoivia koulutusohjelmia käynnistyy syksyn aikana niin Oulussa, Turussa kuin pääkaupunkiseudulla.
.webp)
