Kielimuuri ei koske koodia
20.9.2018 | Blogi

Projektipäällikkömme Tommi Ohtonen miettii blogissa, miksi niin monessa yrityksessä ajatellaan vain suomenkielisten osaajien rekrytointia.

Ohjelmistoalan osaajapulasta on jo puhuttu läkähdyksiin asti. Valmiita osaajia ei ole, eikä uusia valmistu markkinoiden tarpeisiin tarpeeksi nopeasti. Ohjelmistoyrittäjät toteutti kyselytutkimuksen jäsenyrityksilleen Jyväskylän yliopiston ja Teknologiateollisuus ry:n kanssa selvittääkseen, miten ohjelmistoala kasvaa ja mitkä tekijät ovat kasvun esteenä.

Viime vuoden lopussa toteutetun kyselyn mukaan tarvetta olisi tälläkin hetkellä jopa 8000 osaajalle. Kokeneita osaajia toki toivotaan kaikkialla, mutta kokemus karttuu totta kai vain ajan myötä. Valmiita osaajia ei myöskään tule kouluista, ja vaikka oppilaitosten opetussuunnitelmia muutettaisiin radikaalisti heti, vaikutus näkyisi vasta vuosien päästä.

Samaan aikaan pohditaan maahanmuuttajien kotouttamista. Suomen kielen taito on edellytys todella moneen työpaikkaan pääsemiseksi, ja siksi työllistyminen on monelle haastavaa. Suomen kieltä kun ei aivan hetkessä opita.

Näin syntyy myös harmillinen noidankehä Suomeen muuttaneelle. Töitä on vaikea saada, kun kielitaito on puutteellinen. Jos orastavaa kielitaitoa ei pääse harjoittelemaan oikeissa tilanteissa, kuten työpaikalla, oppiminen ja kotoutuminen Suomeen hankaloituu.

Koodikielissä ja ohjelmistoalassa on kuitenkin se hieno piirre, etteivät ne kysy muuta kielitaitoa. Koodikielien oppiminenkaan ei vaadi ymmärrystä vaikkapa kohteliaisuussäännöistä tai taivutusmuodoista kuten luonnolliset kielet. Vaikka suomi olisikin aluksi haasteellista, työn tekemiseksi riittää aiempi työn tai harrastuneisuuden pohjalta tullut ohjelmointiosaaminen. Perehdyttäminen talon tavoille käy aivan sujuvasti, vaikkei sitä tekisikään suomeksi. Työn lomassa oppien ja kollegoilta avun saaminen ovat aina tärkeitä osia perehtymisessä niin työhön kuin työyhteisöön.

Kansainvälisen tai kansainvälistyvän yrityksen työkieli lienee muutenkin englanti. Jo aiemmin mainitun tutkimuksen mukaan vain noin kymmenen prosenttia yrityksistä ei olisi valmis palkkaamaan osaajia ulkomailta. Toivottavasti tämän nähdään toteutuvan myös käytännössä, eikä ulkomaalaistaustaisen ihmisen palkkaamista organisaatioon nähtäisi riskinä, vaan valinta perustuisi puhtaasti yksilön ohjelmointiosaamiseen.

Suomen rajojen ulkopuolisiin työmarkkinoihin voi olla haastavaa päästä käsiksi, mutta Suomestakin löytyy paljon osaavaa ja kehittymishaluista työvoimaa. Vaihtoehtoina on esimerkiksi kasvattaa uusia osaajia Suomessa joko suoraan koulutusjärjestelmän kautta tai kehittää nykyistä osaamista työelämässä vaadittavalle tasolle. Voisimmeko me auttaa vaihtoehtojen punnitsemisessa?

Lisää aiheesta

Ota yhteyttä

Henkilötietoja käytetään Saranen Consulting palveluista kertomiseen yhteydenoton yhteydessä. Lue lisää henkilötietojen käsittelystämme tietosuojaselosteestamme.