27.03.2017 — Rekrytointi

Milleniaalin kokemuksia Johdon digiaamusta

Kirjoittaja
Valtteri Karjula

Viime viikon torstaina sain mahdollisuuden osallistua sisaryhtiöiden Sarasen ja Momentousin järjestämään tilaisuuteen, joka pidettiin Tapahtumatalo Bankissa. Järjestävät tahot olivat kutsuneet paikalle asiakkaita ja kumppaneita kuulemaan niinkin ajankohtaisesta aiheesta kuin digitalisaatio.

Tilaisuuden alussa Sarasen toimitusjohtaja Janne Lindfors viestitti, että tapa tehdä töitä muuttuu, mutta myös osaaminen muuttuu. Yksi osaaminen on Jannen mukaan ajanut muista ohi, ja se on yksilön kyky sopeutua muutokseen. Momentouksen toimitusjohtaja Mia Aspegren taas kehotti paikalle kutsuttuja johtajia johtamaan päivittäisessä kulttuuria. Alkusanojen jälkeen kuulijat saivat kuulla kolmea mielenkiintoista puhujaa kolmelta eri sektorilta.

Miten digitalisaatio vaikuttaa suomalaisiin yrityksiin?

Ensimmäinen puhuja Googlen maajohtaja Antti Järvinen aloitti puheensa ilmoittamalla, että meillä Suomessa on maailman korkein e-intensiteetti. Tämä tarkoittaa sitä, että jokaisessa suomalaisessa talossa on laissa määritelty 4G-verkko. Samaan aikaan elämme Suomessa tilannetta, missä sähköisten tuotteiden ja palveluiden osuus on koko Pohjois-Euroopan alhaisin. Se, miten digitalisaatio näkyy suomalaisissa yrityksissä tänään, hän viittasi näin:

"Meillä on vähän päässyt sellainen tilanne syntymään, että ylin ja keskijohto on pikkaisen ulkoistanut itsensä näistä digitalisaatioon liittyvistä asioista. Siellä ei ymmärretä mitä päätöksiä pitäisi tehdä asioista, joita ei itsekään ymmärretä."

Hälyttävin osuus kuitenkin oli se, että eGDP-tutkimuksissa Suomi ei kuulunut Pohjois-Euroopan kärkimaihin. Suomen kasvu tällä sektorilla oli vain +1,3%, kun taas naapurimme Ruotsi porskutti +7,5% kasvunopeudella. Mikäli itse oikein ymmärsin, nämä tulokset todensivat sen Antin väitteen, että olemme pelkästään data-keskusteluissa myöhässä 30 vuotta. Suomen mallin mukaan digitalisaation kehityksessä kuluttajat aloittavat, yritykset laahaavat ja viimeisenä lainsäädäntö pyrkii pysymään perässä.

Esityksen lopussa Antti otti kantaa digijohtamiseen ja yritysten pilvipalveluihin. Vanhaan tapaan ajateltiin, että servereiden oli hyvä olla omassa kellarissa. Tämän sijaan nykyään kaikki menestyvät yritykset ovat menneet pilvipalveluiden puolelle, sillä se on mahdollistanut uuden tavan työskennellä ja jakaa asioita organisaation sisällä. Hyvän digijohtajan vakuutukseen kuuluikin päivittäiset kysymykset "Millä on merkitystä?", "Mikä on mahdollista?" ja "Mikä veisi meidät uudelle polulle?".

Millä tavalla pienet toimijat voivat kamppailla isoja vastaan digitalisaation avulla?

Antin jälkeen lavalle kapusi terveyspalveluita toimittavan Heltti Oy:n toimitusjohtaja Timo Lappi. Timo nosti esiin kaksi asiaa, millä pienet toimijat pystyvät kilpailemaan isoja yrityksiä vastaan: yrityskulttuuri ja digitaaliset työkalut.

Heltti pystyi pienten toimijoiden tavoin tunnistamaan oman markkinarakonsa mielipiteiden ja kyselyiden perusteella. Yritystä vei eteenpäin ajattelu kiinalaisen kylälääkärin tavoin. Mitä paremmin porukka on terveenä, sen parempi. Hirveän harva meistä haluaa käyttää aikaa siihen, että käytäisiin lääkärillä.

Timo palkitsi yleisön antamalla konkreettisia toimenpiteitä kunkin yrityksen oman yrityskulttuurin kehittämiseen. Esimerkiksi Timon yrityksessä Heltissä kaikki alkoi arvoista, jotka muodostuvat sanoista "Lempi, Tarmo, Pokka ja Hehku". Nämä samaiset arvot jalostuvat käytännön kulttuuriin Heltissä esimerkiksi niin, että kaikkialla vallitsee ääriavoimuus. Yrityksen kaikki työntekijät kuuluvat johtoryhmään ja puheenjohtajuus kiertää. Heltin vallitsevaa avoimuutta lisää se seikka, että alusta alkaen ihmisiin on luotettu. Ihan vain siksi, että heidät on yritykseen alun alkaen palkattu.

Osallistamista ja heittäytymistä, siinä hyvän kulttuurin salaisuus

Odotin jännittyneesti tilaisuuden päättäjää, Musti ja Mirri -ketjun toimitusjohtajaa Mika Sutista. Hänen esityksestään oivalsin, mitä tarkoittaa kun puhutaan intohimoalasta! Mustin ja Mirrin henkilöstö koostuu aidosti eläinihmisistä ja sen hyvät puolet näkyvät esimerkiksi henkilöstön todella alhaisessa vuotuisessa vaihtuvuudessa.

"Me ei voida tehdä mitään, mikä olisi ristiriitaista henkilöstön arvojen kanssa. Meidän ihmiset eivät motivoidu taloudellisista intresseistä."

Mikan puheenvuoro oli selvästi optimistinen, sillä esimerkiksi muutosjohtamiseen hän suhtautui keveästi. Hänen mukaansa muutosta on maailman helpoin johtaa, jos yritys on muutenkin koko ajan jatkuvassa muutoksessa. Mika on oivaltanut, että keskeisin työtyytyväisyystekijä liittyy lopulta siihen, kuinka merkityksellisenä henkilö kokee oman työnsä. Johtajien tehtävä on vain viestiä, mihin yritys on seuraavaksi menossa.

Mika otti kantaa lopussa vielä siihen, että jokaisen yrityksen sisällä kannattaa panostaa viestintään. Niin johtamisessa kuin yrityskulttuurissa kaikki kiteytyy siihen, kuinka paljon yrityksen sisällä asioista viestitään. Henkilökunta on Mikan mukaan äärimmäisen tietoinen siitä, yrittääkö johto edes viestiä asioista. Jos yrittää, se saa henkilökunnalta heti suurinta mahdollista arvostusta.

Mikan esityksen jälkeen tajusin, että ollakseen paras työpaikka, yrityksen sisällä pitää vallita kova vaatimustaso. Mikan mukaan esimerkiksi Mustissa ja Mirrissä katsotaan joka päivä, että rima asetetaan aina todella korkealle. Tähän Mikan muistutukseen oli hyvä päättää tämä tilaisuus. Kiitos Saraselle kun sain tulla paikalle!

Valtteri Karjulan alkuperäinen blogiteksti on julkaistu Baronan verkkosivuilla 23.3.2017.

Suosituimmat

Saattaisit olla myös kiinnostunut...

28.03.2024 — Uutinen

Tiedote: Mirja Hosionaho aloittaa Sarasen toimitusjohtajana 1.4.2024

Sarasen toimitusjohtajana toiminut Janne Lindfors jatkaa kohti uusia haasteita maaliskuun lopussa. Toimitusjohtajana aloittaa 1.4.2024 Sarasen nykyisenä...

Lue lisää
19.03.2024 — Organisaation muutostilanteet

Älä unohda itseäsi, esihenkilö!

Muutosneuvottelut ovat raskaita prosesseja koko työyhteisölle – myös esihenkilöille. Vaikeassa tilanteessa kaikki menee harvoin nappiin, ja esihenkilöiden...

Lue lisää
20.02.2024 — Osaamisen uudistaminen

Osaajapulan ratkaisu vaatii yhteistyötä

Muun muassa digitalisaatio, tekoäly ja ilmastonmuutos ovat jo pitkään muovanneet työelämää, ja tahti vain kiihtyy. Samalla muuttuu se, mitä taitoja työelämässä...

Lue lisää