Mitä pitäisi ajatella korkeakoulutettujen työttömyydestä?
12.9.2016 | Blogi

Mediassa on päivittäin keskustelua työttömyydestä eri näkökulmista. Hyvä näin, sillä työttömyys on yhteinen ongelmamme joka on valitettavasti tullut jäädäkseen. Finanssikriisin jälkeinen työttömyys koskettaa laajalti myös hyvin koulutettuja asiantuntijoita. Julkisuudessa tätä on selitetty mm. mobiilialan murroksella tai koulutuspolitiikan epäonnistumisella. Aihetta jo pitkään seuranneena rohkenen väittää, että syyt ovat kuitenkin pääosin muualla.

Olemme siirtyneet urapohjaisesta ajattelusta osaamispohjaiseen aikakauteen. Aikaisemmin ura-, titteli- ja palkkakehitykset olivat lineaarisia iän ja kokemuksen karttuessa. Myös osaaminen oli staattisempaa: paperikoneen käyttö tai muuraaminen joko onnistui tai ei – välimuotoja ei ollut. Mestarit opettivat kisällejä, jotka harvoin nousivat opettajiaan taitavimmiksi.

Digitalisaatio ja globalisaatio ovat jo muuttaneet sekä osaamisvaatimuksia että työroolejakin. Nykyisin osaamisen käsite on merkittävästi aikaisempaa laajempi.  Verkostojen, vuorovaikutustaitojen, soveltamistaidon ja oppimiskyvyn merkitys on kasvanut huimasti.

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella?

Osaamismääritelmän laajentuminen avaa uudenlaisia mahdollisuuksia. Rekrytoivien yritysten valintakriteerit ovat aikaisempaa monipuolisia, myös muita kuin staattiseen osaamiseen kohdistuvia. Kun teknologiat kehittyvät ja maailma muuttuu nopeasti, rekrytointihetken osaamista tärkeämpää on kyky pysyä tulevassa kehityksessä mukana.

Kasvualojen kuten terveysteknologian, ohjelmistoalan, data-analytiikan ja digitaalisten palveluiden osaajapula tukee osaltaan tätä kehitystä: valmiita osaajia ei ole markkinoilla riittävästi. Lopulta ei ole merkitystä millä taustalla oikea henkilö tulee, kunhan hän pärjää töissä pitkällä tähtäimellä. Tätä vaatimusta rekrytointihetken staattinen osaaminen ei yksin täytä!

Työttömän ja omaksumiskykyisen henkilön näkökulmasta tämä avaa uudenlaisia mahdollisuuksia, kunhan löytyy ala, josta on aidosti kiinnostunut. Hankkimalla perusvalmiudet (lue: osaamismielessä riittävä lähtötaso) voi päästä hyvin kiinni uudellekin alalle, mikäli henkilökohtaiset ominaisuudet vastaavat kasvuyrityksen tarvetta. Lisäksi monella alalla kisällit voivat kehittyä mestariaan paremmiksi jo joidenkin vuosien aikana.

Ainakin yksi asia on kuitenkin pysynyt samana ajasta toiseen: edelleen tänä päivänä motivaation tulee olla kunnossa.

Janne Lindfors

Toimitusjohtaja, Saranen Consulting

Saranen Consulting auttaa yrityksiä kasvamaan ja ihmisiä uusiin töihin. Sarasen Rekrytoivat koulutusohjelmat  kouluttavat ja rekrytoivat uusia osaajia kehittyville aloille, joilla on osaajapulaa. Lisäksi Saranen tukee yrityksiä muutostilanteissa mm. tarjoamalla henkilöstön vähennystilanteisiin nopean uudelleentyöllistymisen mahdollistavan outplacement- eli uudelleensijoituspalvelun.

Toimitusjohtaja Janne Lindforsilla on pitkäaikainen kokemus ICT-alan resursoinnista sekä alan yrityksen konsultoinnista. Ennen Sarasta Janne on johtanut Aalto yliopiston kauppakorkeakoulussa IT-alan koulutusyksikköä. ”ICT-alan työmarkkinat ja rekrytointi ovat kovassa murroksessa, eivätkä vanhat toimintatavat enää riitä. Kasvu edellyttää uudenlaisia ajatusmalleja niin yhteiskunnan, yritysten kuin yksilöidenkin tasolla. Olen erittäin motivoitunut tuomaan oman panokseni tähän muutokseen.”, Janne luonnehtii.

Lisää aiheesta

Ota yhteyttä

Henkilötietoja käytetään Saranen Consulting palveluista kertomiseen yhteydenoton yhteydessä. Lue lisää henkilötietojen käsittelystämme tietosuojaselosteestamme.