12.09.2016 — Rekrytointi

Mitä pitäisi ajatella korkeakoulutettujen työttömyydestä?

Kirjoittaja
Hallinta

Mediassa on päivittäin keskustelua työttömyydestä eri näkökulmista. Hyvä näin, sillä työttömyys on yhteinen ongelmamme joka on valitettavasti tullut jäädäkseen. Finanssikriisin jälkeinen työttömyys koskettaa laajalti myös hyvin koulutettuja asiantuntijoita. Julkisuudessa tätä on selitetty mm. mobiilialan murroksella tai koulutuspolitiikan epäonnistumisella. Aihetta jo pitkään seuranneena rohkenen väittää, että syyt ovat kuitenkin pääosin muualla.

Olemme siirtyneet urapohjaisesta ajattelusta osaamispohjaiseen aikakauteen. Aikaisemmin ura-, titteli- ja palkkakehitykset olivat lineaarisia iän ja kokemuksen karttuessa. Myös osaaminen oli staattisempaa: paperikoneen käyttö tai muuraaminen joko onnistui tai ei – välimuotoja ei ollut. Mestarit opettivat kisällejä, jotka harvoin nousivat opettajiaan taitavimmiksi.

Digitalisaatio ja globalisaatio ovat jo muuttaneet sekä osaamisvaatimuksia että työroolejakin. Nykyisin osaamisen käsite on merkittävästi aikaisempaa laajempi.  Verkostojen, vuorovaikutustaitojen, soveltamistaidon ja oppimiskyvyn merkitys on kasvanut huimasti.

Mitä tästä kaikesta pitäisi ajatella?

Osaamismääritelmän laajentuminen avaa uudenlaisia mahdollisuuksia. Rekrytoivien yritysten valintakriteerit ovat aikaisempaa monipuolisia, myös muita kuin staattiseen osaamiseen kohdistuvia. Kun teknologiat kehittyvät ja maailma muuttuu nopeasti, rekrytointihetken osaamista tärkeämpää on kyky pysyä tulevassa kehityksessä mukana.

Kasvualojen kuten terveysteknologian, ohjelmistoalan, data-analytiikan ja digitaalisten palveluiden osaajapula tukee osaltaan tätä kehitystä: valmiita osaajia ei ole markkinoilla riittävästi. Lopulta ei ole merkitystä millä taustalla oikea henkilö tulee, kunhan hän pärjää töissä pitkällä tähtäimellä. Tätä vaatimusta rekrytointihetken staattinen osaaminen ei yksin täytä!

Työttömän ja omaksumiskykyisen henkilön näkökulmasta tämä avaa uudenlaisia mahdollisuuksia, kunhan löytyy ala, josta on aidosti kiinnostunut. Hankkimalla perusvalmiudet (lue: osaamismielessä riittävä lähtötaso) voi päästä hyvin kiinni uudellekin alalle, mikäli henkilökohtaiset ominaisuudet vastaavat kasvuyrityksen tarvetta. Lisäksi monella alalla kisällit voivat kehittyä mestariaan paremmiksi jo joidenkin vuosien aikana.

Ainakin yksi asia on kuitenkin pysynyt samana ajasta toiseen: edelleen tänä päivänä motivaation tulee olla kunnossa.

Suosituimmat

Saattaisit olla myös kiinnostunut...

09.04.2024 — Organisaation muutostilanteet

Inhimillisyys apuun muutosneuvotteluissa

Sanalla muutosneuvottelut – ja sen edeltäjällä, yhteistoiminta- eli yt-neuvotteluilla – on karu kaiku. Vaikka neuvotteluita voidaan käydä monenlaisissa...

Lue lisää
28.03.2024 — Uutinen

Tiedote: Mirja Hosionaho aloittaa Sarasen toimitusjohtajana 1.4.2024

Sarasen toimitusjohtajana toiminut Janne Lindfors siirtyy Oppiminen ja Hyvinvointi – liiketoiminta-alueen vetäjäksi Baronalle. Sarasen toimitusjohtajana...

Lue lisää
19.03.2024 — Organisaation muutostilanteet

Älä unohda itseäsi, esihenkilö!

Muutosneuvottelut ovat raskaita prosesseja koko työyhteisölle – myös esihenkilöille. Vaikeassa tilanteessa kaikki menee harvoin nappiin, ja esihenkilöiden...

Lue lisää