Miten ja missä hyödyntää dataa (teko)älykkäästi
13.6.2018 | Blogi

Missä kaikessa tekoäly auttaa meitä jo nyt, entä tulevaisuudessa? Data-analytiikan koulutusohjelmien case-päivässä kuultiin hyviä esimerkkejä datan ja tekoälyn hyödyntämisestä.

1.Turvallisuus ja tekoäly

Tekoälyn käytön turvallisuus puhuttaa meitä jatkuvasti enemmän. Kuulemme hakkereista, tietovuodoista ja tietojenkalasteluyrityksistä niin paljon, että tekisi mieli sammuttaa kaikki laitteet ja taitella päähän foliohattu.

Turvallisuus on toki edelleen datan käsittelyssä ensiarvoisen tärkeää:

”Sataprosenttista suojaa ei ole eikä tule, mutta riskit on mahdollista minimoida”, sanoo Arrow Electronicsin Technology Advisor Iikka Taanila.

Tekoälyn hyödyntäminen auttaa turvaamaan myös työntekijöiden fyysistä turvallisuutta tapaturmia vähentämällä. Ihannetilanne olisi, että tekoäly estäisi tulevaisuudessa useita onnettomuuksia työpaikoilla.

”Älykästä turvallisutta -hanke toteutettiin yhdessä SSAB:n ja Outokummun kanssa. Hankkeessa analysoitiin lähes 250 000 turvallisuushavaintoa, tapaturmakuvausta ja vaaratilanneilmoitusta noin kymmenen vuoden ajalta”, kertoo Soforin analytiikkajohtaja Kirsti Laurila.

”Kerätty dataa auttaa tasalaatuisen, objektiivisen analyysin muodostamisessa. Koneella ei ihmisten tapaan ole taitoa eikä taipumusta vahvistaa jo olemassa olevaa mielikuvaa eikä mututuntuman perusteella olettamusten tekemiseen.”

Tekoälyn hyöty onkin, että datan saanti nopeuttaa reagointia tapahtuneisiin tai mahdollisiin vaaratilanteisiin.

”Esimerkiksi sensori voi tunnistaa jääpuikot usein käytetyn oven yläpuolella, ja lähettää tiedon niistä suoraan huoltoyhtiöön. Näin kierretään monivaiheinen prosessi, jossa työntekijä huomaa töihin tullessaan jääpuikot, kertoo niistä esimiehelleen, esimies ilmoittaa huoltoyhtiöön ja niin edelleen”, Laurila sanoo.

2.Todellisuus ja tekoäly

Microsoftin tavoitteena on demokratisoida tekoäly niin, että kaikki voivat käyttää tekoälyä edullisesti – samaan tapaan kuin Bill Gates halusi tuoda PC:n kaikkien työpöydille. Microsoftin tekoälystrategiasta oli kertomassa Vesku Paananen:

”Microsoft satsaa vuosittain valtavasti tuotekehitykseen. Tällä hetkellä fokuksessa ovat tekoälyn lisäksi yhdistetty todellisuus ja kvanttitietokoneen kehitys.”

Yhdistetty todellisuus on jo mahdollista science fiction -maailmasta tutun näköisten virtuaalitodellisuuslasien avulla. Lasit päässä käyttäjä pystyy näkemään sekä fyysisen ympäristön että keinotekoisen, 3D-mallinnetun ympäristön yhtäaikaisesti.

Suunnittelutyössä lasit mahdollistavat aivan uudenlaisen tavan hahmottaa valmiita tuotteita ja innovaatioita, niiden sijoittelua ja toimivuutta. Vaikkapa suunnitellessa teollisuushalliin tai tehtaaseen koneita, on hyvä nähdä, toimiiko oma suunnitelma käytännössä yhtä hyvin kuin teoriassa.

”Visualisointi on paljon helpompaa 3D:nä kuin pelkältä näytöltä nähtynä, ja analysointikin on helpompaa. Ikinä aikaisemmin ei ole ollut olemassa tällaista teknologiaa, ja vain ihmisen mielikuvitus rajoittaa ideointia”, Paananen hehkuttaa.

3.Tehokkuus ja tekoäly

Sekä Paananen että Annika Forsman Microsoftilta painottavat, miten valtaisat määrät dataa nykyään on mahdollista kerätä.

”Fokuksessa onkin, mitä me tällä kaikella datalla teemme ja miten siihen saadaan lisää lihaa luiden ympärille”, Forsman sanoo. Forsman työskentelee Finance Planning & Analysis -tiimin johtajana ja kertoo yleisölle tämän päivän finanssialan haasteista.

”Liiketoiminnat kasvavat kovaa vauhtia, ja kompleksinen liiketoiminta tarkoittaa myös datan määrän kasvua. Kun dataa on jo ennestään paljon, tämä tarkoittaa, ettei dataa pystytä analysoimaan tarkoituksenmukaisesti, jos analyysityökalut ovat vanhentuneita tai data huonolaatuista”, Forsman summaa.

Samaa sanoo Symbion Pekka Vainiomäki, joka käyttää esimerkkinä Konecranesin varaston automatisointia.

”Jotta dataa voi kunnolla hyödyntää, täytyy luottaa sen laatuun. Siksi täytyy tuntea bisneksen ja liiketoiminnan tarve, jotta tiedetään, mitä tulee mitata.”

Kun data on taatusti kunnollista ja hyödyllistä, ihmisten ei tarvitse arvailla esimerkiksi tavaran kiertokulkua varastossa eivätkä varaosat vanhene hyllyille. Näin resurssit voidaan kohdentaa tehokkaasti oikeasti tärkeisiin asioihin.

Yhteenvetona päivästä jää käteen se, että dataa ei kannata kerätä vain datan vuoksi. Kerätyn datan kannattaa olla oikeasti liiketoimintaa tukevaa, vastata oikeisiin kysymyksiin ja toiminnassa täytyy noudattaa datan antamia suuntaviivoja. Näin voidaan tulevaisuudessa toimia entistä virtaviivaisemmin, intuitiivisemmin ja älykkäämmin. Uusi sukupolvi arvostaa erityisesti asiakaskokemusta.

”Asiakaskokemus on aina tiedolla johtamista, dataa ja sen analysointia. Nyt ollaan kehittämässä uudelle sukupolvelle uusia tapoja toimia”, Iikka Taanila toteaa.

Lisää aiheesta

Ota yhteyttä

Henkilötietoja käytetään Saranen Consulting palveluista kertomiseen yhteydenoton yhteydessä. Lue lisää henkilötietojen käsittelystämme tietosuojaselosteestamme.