Töihin moderniin softafirmaan
9.9.2016 | Blogi

Modernit softafirmat etsivät kilpaa ”loistavia tyyppejä” ja ”helvetin hyviä työkavereita”. Tarkoittaako tämä pehmeä hössötys sitä, että osaamisella ei ole niin väliä? Saako jokainen hyvä tyyppi paikan ilman minkäänlaisia näyttöjä teknologiaosaamisesta tai muista substanssitaipumuksista?

Ei saa ja osaamisella on väliä. Pahoittelut. Hyvien tyyppien ja mukavuuden korostaminen on kuitenkin osoitus siitä, että kyseessä on poikkeuksellisen tärkeä asia. Ohjelmistokehitys on nykyään digitaalisten palveluiden rakentamista yhdessä ihmisten kanssa. Poikkitieteellisyys konkretisoituu, kun taiteellisesti orientoituneet palvelumuotoilijat, teknisesti orientoituneet kehittäjät ja liiketoiminnan edustajat muodostavat tiimin yhteisten päämäärien saavuttamiseksi. Loistavat digitaaliset palvelut syntyvät tiimin yhteisponnistuksena, eikä tässä yhtälössä ole tilaa briljanteille kusipäille, jotka voivat olla alansa teknisesti parhaita yksilöitä, mutta huonoja tiimipelaajia.

Ja hei. Jos käytämme lähes kolmasosan elämästämme töissä, niin huolehditaan siitä, että siellä on kivaa. Hyvien tyyppien kanssa on yleensä kivaa. Ja silloin kun ei ole, niin on mukavaa, että ympärillä on hyviä tyyppejä antamassa halin, kun itseä kiukuttaa. Ole siis oma itsesi. Asenteella ja suhtautumisellasi muihin ihmisiin, myös erilaisiin ihmisiin, on todella iso merkitys hakiessasi töihin moderniin softafirmaan.

Mieti kuinka sinulta sujuvat sosiaalisuus, esiintyminen ja erilaisiin tilanteisiin mukautuminen? Kehittäjän paikka ei ole enää serverin ja pizzalaatikoiden välissä. Modernin kehittäjän paikka löytyy jostakin kannettavan, neukkarin ja tiimirientojen välimaastosta.

Aivojen käyttäminen on suotavaa, mutta yksittäiset teknologiat eivät ole tärkeitä.

Kyllä, juttuja pitää osata. Ei siis valitettavasti riitä, että olet huippusiisti tyyppi. Myös substanssipuolella tarvitaan näyttöjä. Hyvät uutiset ovat, ettei näyttöjen tarvitse yleensä olla erityisen spesifejä. Ohjelmistoala on tällä hetkellä kovassa muutoksessa ja uusia teknologioita, frameworkkeja ja käytäntöjä syntyy pyörryttävää tahtia. Nopeasti muuttuvassa ympäristössä tarvitaan älykkäitä ja mukautumiskykyisiä ihmisiä. Kaksitoista JavaEE serttiä voi olla ihan kiva juttu, mutta vielä kovempi referenssi on mukautumiskyvystä kertova laajempi teknologiaosaaminen.

Eräs viisas mies totesi kerran, että vuosien kokemuksen hankkiminen vie aikaa. Tämä pitää luonnollisesti paikkansa. Kolmen vuoden kokemusta ei millään saa kasaan vuodessa, eikä tarvitsekaan. Digiammattilaisen taitoja ei nimittäin mitata vuosissa. Ykköspelaajat omaksuvat uutta todella nopeasti ja vilttiketju takertuu vanhaan tuttuun juttuun.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että työvuosia väheksyttäisiin. Ohjelmistokehityksen parissa vietetyt vuodet tuovat nimittäin mukanaan korvaamatonta kokemusta. Kokeneelle kehittäjälle syntyy vaisto, joka kertoo jo ennakolta, mitkä jutut todennäköisesti toimivat ja mitkä eivät. Tämä oppi kehittyy ainoastaan toistojen ja menneiden epäonnistumisten kautta. Siksi on relevantimpaa saada selville, onko palkattava henkilö kokenut ohjelmistokehittäjä, kuin selvittää osaako hän teknologian X. Loppujen lopuksi paras tiimi syntyy yhdistelmänä kokemuksen luomaa varmuutta ja uusien kykyjen tuomia ideoita, intoa ja ennakkoluulottomuutta.

Mieti miten pystyt osoittamaan oppimis- ja mukautumiskykysi unelmiesi työnantajalle. Kannattaisiko uhrata esimerkiksi viikonloppu harrasteprojektille, jonka aikana otat haltuun jonkin kuuman teknologian? Tyylikkäästi toteutettu vapaa-ajan projekti GitHubissa vakuuttaa merkittävästi CV:tä tehokkaammin.

Kommunikaatio

Kun projektissa jokin palaa, asiakas on ärtynyt tai tiimityössä on ongelmia, johtavat jäljet lähes poikkeuksetta sylttytehtaalle. Kommunikaatio on lähes poikkeuksetta ratkaisevassa asemassa, kun lähdetään pohtimaan miten ikävät tilanteet ja ilkeät eskalaatiot oltaisiin voitu välttää. Toisaalta hyvä ja toimiva kommunikaatio on kuin veri, joka virtaa organisaation läpi ja kuljettaa tarvittua informaatiota ympäri organisaatiota. Hyvin informoidut ihmiset pystyvät toimimaan tehokkaasti sekä voivat kokea olevansa osa avointa ja luottavaa yhteisöä.

Hyvä kommunikaatio auttaa myös asiakkaita luottamaan kumppaneihinsa. Avoimuus ja ymmärrys luovat molemminpuolista luottamusta ja kumppanuutta, kun taas tiedon puute johtaa vääriin oletuksiin ja pahimman pelkäämiseen. Paras väline luottamuksen ansaitsemiseen on täydellinen läpinäkyvyys. Jos mokataan, niin sekin kannattaa kertoa. Mokat voivat harmittaa hetken, mutta rakennettu luottamus pysyy pitkään.

Mieti miten oma kommunikaatiosi näyttäytyy muille ihmisille? Saatko viestisi perille ja osaat perustella näkemyksesi? Muista, että kommunikaatiota voi harjoitella. Tärkeintä on ensin tunnistaa omat vahvuutensa ja parantamisen paikat.

Ja vielä kertauksena: Ennen kaikkea modernit softafirmat hakevat niitä hyviä tyyppejä. Teknologia-osaamista ja kommunikaatiota voi kehittää, mutta kusipäisyyteen emme tunne parannusta.

 

aki-solinor

Solinor on loistavia digitaalisia palveluita rakentava ohjelmistoyritys. Meillä työskentelee 50 hyvää tyyppiä devauksen, palvelumuotoilun, designin ja liiketoiminnan kehityksen parissa.

Kirjoittaja Aki Koikkalainen on Solinorin toimitusjohtaja, joka on ylpeä tiiminsä jokaisesta jäsenestä.

 

Lisää aiheesta

Ota yhteyttä

Henkilötietoja käytetään Saranen Consulting palveluista kertomiseen yhteydenoton yhteydessä. Lue lisää henkilötietojen käsittelystämme tietosuojaselosteestamme.