Työnhaku on työtä -asenteella työpaikka kahdessa kuukaudessa
15.11.2018 | Blogi

Paula Lyytinen teki työnhausta itselleen työn ja löysi uuden työpaikan kahdessa kuukaudessa.

Tein maaliskuussa päätöksen jäädä pois työpaikasta, jossa olin tehnyt työtä intohimoisesti reilun seitsemän vuoden ajan. Jatkuvat YT-neuvottelut, kohdallani kuudennet, olivat päättymässä. Niiden myötä myös oma toimenkuvani lopetettiin. Tämä teki päätöksestä helpomman. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan laitoin oman jaksamisen ja hyvinvoinnin etusijalle henkisesti ja fyysisesti kuluttavan työn sijaan. Ajatus pois jäämisestä oli samalla kertaa pelottava ja innostava. Pelottavaa ajatuksessa oli epätietoisuus siitä, kuinka pitkään joutuisin hakemaan uutta työtä ja miten pärjäisin taloudellisesti. Innostavaa ajatuksessa oli se, että annoin itselleni mahdollisuuden johonkin uuteen ja mielenkiintoiseen. Mihin? Sitä en tiennyt.

Lähdin keväällä liikkeelle innokkaasti ja kirjoitin useamman työhakemuksen, mutta yksikään ei poikinut haastattelua. Siinä vaiheessa en kuitenkaan osannut olla vielä pettynyt. Lisäksi päädyin hakemaan TE-toimiston ja heidän yhteistyökumppaneidensa yhteistyössä järjestämiin rekrytoiviin koulutusohjelmiin. Toinen koulutusohjelma oli Saranen Consultingin järjestämä ja tämä olikin ensikosketukseni Sarasen kanssa. Päästäkseni ohjelmaan olin yhteydessä ja myin osaamistani kasvuyrityksiin ja pääsinkin useampaan haastatteluun. Ensimmäisten haastattelujen jälkeen huomasin olevani aika ruosteessa, mutta kerta toisensa jälkeen haastattelut menivät entistä paremmin. Erinäisistä syistä en kuitenkaan onnistunut saamaan yhteistyöyritystä.

Kesäkuussa, kun olin aktiivisesti ollut työnhaussa jo kolme kuukautta, pettymys oli suuri ja toivoni koki ensimmäisen notkahduksen. Olo oli epätoivoinen, tunteet nousivat pintaan ja pohdin, kuinka voin olla tässä tilanteessa hyvin koulutettuna ja erinomaista työkokemusta omaavana.

”Olin hämmästynyt, kuinka paljon lahjakkaita ihmisiä on vapailla markkinoilla”

Purin turhautuneisuutta Sarasen koulutusohjelmien projektipäällikölle, joka varasi minulle ajan Career Campusta vetävälle valmentajalle, Laura Sydänmaanlakalle. Tapaaminen oli kaikin puolin miellyttävä. Sain Lauralta palautetta CV:stäni ja kokemuksestani, mutta erityisesti tapaamisesta jäi mieleen, että työnhaussa ei tarvitse jäädä yksin ajatusten kanssa – apua ja tukea on saatavilla.

Saman tapaamisen aikana Laura kysyi, olenko kuullut Äkkilähtö työhön -palvelusta, jossa valmennetaan työnhakijoita työhaun eri osa-alueilla. Ilmoittauduin mukaan palveluun ja ensimmäisen infotilaisuuden jälkeen ilmoittauduin elokuusta eteenpäin kaikkiin mahdollisiin Career Campuksen tilaisuuksiin: vertaistukea tarjoavat ryhmävalmennukset, työnhakutaitoja kehittävät työnhaunvalmennukset, rekrytointitapahtumat jne. Päätin, että otan vastaan kaiken avun ja tuen, jota Career Campus tarjoaa – 110%:sti.

Näin todellakin tein. Keskityin työnhakuun täysillä maanantaista torstaihin, energiatasolla panostin valmennuksiin ja työnhakuun enemmän kuin työntekoon, perjantaista sunnuntaihin lepäsin. Valmennuksissa pidin keskusteluista sekä ajatusten vaihdosta muiden osallistujien kanssa. Vertaistuki oli tärkeää. Tutustuin lyhyessä ajassa uusiin ihmisiin ja olin hämmästynyt, kuinka paljon lahjakkaita ihmisiä on vapailla markkinoilla. Valmennusten aiheet olivat itselleni pitkälti tuttuja. Kuitenkin sain arvokkaita vinkkejä muun muassa sosiaalisen median käyttöön työnhaussa, sekä hakemuksen sisältöön ja napakkuuteen.

”Suhtauduin työnhakuun ennen kaikkea työnä”

LinkedInin käytön aloitin varovasti jo keväällä. Jaoin siellä pääasiassa omia ajatuksiani työnhausta, rekrytoinnista, työnantajamielikuvan rakentamisesta, uuden oppimisesta ja toin yleisesti esille kirjoituksillani, että haen töitä. Lähtökohtana oli positiivinen asenne. Itselleni tuli yllätyksenä, kuinka kirjoituksistani pidettiin – niistä tykättiin ja niitä kommentoitiin. Lisäksi sain paljon verkostoitumispyyntöjä. Kesän jälkeen tavoitteenani oli yksi kirjoitus viikossa – halusin positiivisella otteella herättää ja ravistella työnantajia hakijan näkökulmasta ja siitä, miten rekrytointeja hoidetaan sekä hyvässä että pahassa.

Hakemusten kirjoittaminen oli suurin haasteeni. Kyllä, kykenen kirjoittamaan, mutta hakemuksiin en mielestäni saanut itsestäni irti sitä mitä halusin. Turhauduin, kaipasin motivaatiota ja rutiinia päiviini. Otin itsenäni niskasta kiinni ja lähdin Career Campukselle tekemään työnhakua myös päivinä, jolloin en ollut työnhaunvalmennuksissa. Career Campuksella en voinut muuta kuin istua ja pohtia hakemuksen kirjoittamista.

Hiljalleen pääsin vauhtiin ja hyödynsin Career Campuksen päivystävää valmentajaa maksimaalisesti sparrailuun; jopa sellaiseen asiaan kuin avoimen paikan soittoaikaan soittamiseen ja mitä kysyä soittaessa, hakemusten lukemiseen ja palautteen antamiseen. Yksikään hakemus ei enää lähtenyt eteenpäin ennen kuin joku oli lukenut ilmoituksen ja siihen kirjoittamani hakemuksen. Vastaanotin palautetta, pohdin – ja kirjoitin uudestaan. Se kävi työstä, mutta suhtauduin työnhakuun ennen kaikkea työnä.

”Career Campuksella olin osa yhteisöä, jota normaalisti olen töissä”

Matkan varrelle mahtui kyyneleitä. Joskus, kun väsymys iski ja tuli tunne, että kirjoittamisesta ei tule mitään, ajattelin olevani ihan paska. Matkan varrelle mahtui kuitenkin myös iloa ja naurua. Jos en olisi raahautunut Career Campukselle, joka toimi minulle vähän niin kuin työpaikkana, en olisi selvinnyt tunteiden kirjosta. Siellä olin osa yhteisöä, jota normaalisti olen töissä. Siellä sparrailin valmentajien kanssa työnhakuun liittyviä haasteita ja jaoin onnistumisia, kun normaalisti työelämässä jakaisin haasteet ja onnistumiset kollegoiden kanssa. Minulle Career Campus toimi, kun oivalsin mitä tarvitsen päästääkseni eteenpäin ja motivoituakseni työnhausta. En jäänyt yksin ja otin apua vastaan. Olenkin kiitollinen kaikesta avusta, tuesta, sparrailusta, kannustuksesta, kuuntelevasta korvasta, palautteesta minua haastaneille valmentajille.

Loppujen lopuksi siitä, kun aloitin Äkkilähtö työhön -palvelun Sarasella, työnhakuun meni noin kaksi kuukautta. Ajallisesti aika oli lyhyt, mutta matka tuntui pitkältä ja sen aikana opin valtavasti siitä, mitä työnhaku tänä päivänä on. Vinkkini muille työnhakijoille on: ole rohkea – kokeile uusia asioita, ota vastaan apua ja palautetta, haasta itseäsi, usko itseesi ja muista levätä matkan varrella.

Blogin kirjoittaja Paula Lyytinen on Sarasen järjestämän Äkkilähtö työhön -palvelun osallistuja. Työnhaun valmennukseen pohjautuvaa, IT- ja markkinoinnin alan työnhakijoihin keskittyvää Äkkilähtö työhön -palvelua on järjestetty Sarasella syksystä 2016 vuoden 2018 loppuun loistavin tuloksin. Palvelun osallistujista 71 prosenttia on löytänyt palveluun osallistumisen aikana uuden työn.

Lisää aiheesta

Ota yhteyttä

Henkilötietoja käytetään Saranen Consulting palveluista kertomiseen yhteydenoton yhteydessä. Lue lisää henkilötietojen käsittelystämme tietosuojaselosteestamme.