Mistä on tulevaisuuden tekijät tehty?
25.10.2016 | Blogi

Teknologia edistyy, kehitys kehittyy, työelämä muuttuu. Kuinka työntekijät pysyvät mukana tässä kaikessa? Yksi näkökulma on, että erilaiset inhimilliset ominaisuudet ovat ns. hyvän tyypin valttikortteja, joilla pärjää digitalisaation ja robotisaation muokkaamassa työelämässä vastaisuudessakin.

’’Etsimme energistä ja asiakaslähtöistä tekijää’’- niin, kukapa ei. ’’Oletko tavoitteellinen ja itseohjautuva digiajan master mind?’’, tottahan toki. ’’Teknisesti taitava modernin työelämän jonglööri, joka nauttii myös myyntityöstä?´´ – ehdottomasti. ’’Lisäksi edellytämme kokemusta vastaavista tehtävistä sekä viiden kielen (Java, JavaScript, Ruby, C#, C++, Python jne.) hallintaa’’ – no, sehän on sanomattakin selvää.

Kuulostavatko yllä olevat vaatimukset tutuilta? Vastaavat listat saattavat ajoittain tuntua loputtomilta, mutta todellisuudessa kovan luokan osaaminen ei ole ainoa asia mikä ratkaisee – digitaalisena aikana myös persoona painaa paljon vaakakupissa, kun tehtävään etsitään ns. hyvää tyyppiä. Luovuus, harrastuneisuus ja sisäinen motivaatio ovatkin entistä tärkeämpiä tekijöitä, kun työnantajat hakevat uusia tekijöitä, joilla on jotain uutta annettavaa yritykselle. Valinnan perusteeksi ei tällöin riitä ainoastaan se, että tarvitset työtä ja olet tehnyt vastaavaa aiemminkin.

Tekoäly vs. inhimillinen äly, kumpi voittaa työpaikalla?

Koska teknologian kehitys muuttaa myös työelämää, aiemmin suvereenisti hallitsemasi työtehtävät saattavat tulevaisuudessa muuttua radikaalisti tai jopa kadota kokonaan. Katse täytyy tämän takia koko ajan pitää horisontissa ja painopistettä hilata kohti elinikäistä oppimista. Uudet laitteet, ohjelmistot ja käsitteet sopivat lopulta häviävän harvoin yhteen vanhojen työtapojen kanssa. Työelämän muutokset ovatkin johtaneet siihen, että yhä useamman suomalaisen taidot eivät vastaa työnantajien tarpeita. Digitalisaatio, robotisaatio, automatisointi ja muut teknologiset harppaukset eivät kuitenkaan tarkoita sitä, että keinoäly olisi korvaamassa inhimillisen älyn – päinvastoin.

Esimerkiksi MIT-huippuyliopistossa digitalisaatioita tutkiva professori Erik Brynjolfsson huomautti viimeaikaisessa haastattelussaan (HS 28.8.2016), että on väärin kuvitella, että teknologia yksin määrittelee ihmiskunnan tulevaisuuden. Hänen mukaansa teknologia voi hyvinkin olla ihmiskunnan historian voimakkain työkalu, mutta sen käyttötapojen määrittely on omissa käsissämme. Tutkijan mukaan kovimmastakaan substanssista ei ole hyötyä, elleivät yritysten ja yhteisöjen asiantuntijat kykene toimimaan yhdessä, kuuntelemaan ja ymmärtämään toisiaan sekä viestimään selkeästi ja ymmärrettävästi.

Uskalla oppia tulevaisuuden tekijäksi

Kuinka näitä tulevaisuuden työelämässä tarvittavia inhimillisiä taitoja sitten rakennetaan? Opintojen kyky valmistaa nuoria digitalisaation jatkuvasti muokkaavaan työelämään tuntuu olevan jo ikuisuusaihe. Käytännössä tutkinto on yksi niistä elementeistä, jotka antavat valmiuksia menestyä työelämässä. Tutkintotodistukseen painettu valmistumispäivämäärä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että oppiminen voi loppua ja tekeminen alkaa.

Työntekijänä on sen sijaan otettava koppi kohti heitetystä pallosta. Oman osaamisen ylläpito ja työelämätaitojen kehittäminen ei ole professorin tai työnantajan vastuulla, vaan myös työntekijän on proaktiivisesti pidettävä huoli omasta kehityksestään. Tässä ajassa jokaisen on itse päätettävä näkeekö muutoksen uhkana vai mahdollisuutena. Yhä useammin asenne ja persoona ratkaisevat pelin.

Millaiset ominaisuudet, asenne ja persoona sitten tekevät työntekijästä hyvän tyypin digitaalisena aikana? Uskoakseni muun muassa kyky innostaa ja innostua on entistä tärkeämpiä, mutta samalla tavalla tärkeitä voivat olla muut inhimilliset ominaisuudet, kuten sosiaalinen äly, luovuus, tunteellisuus tai jopa huumori. Jos työhaastattelussa kysymys kuuluu: ’’Miksi juuri sinä?’’, paras vastaus löytyy sinusta itsestäsi – ei aiemmilta työpaikoilta, tuntemistasi järjestelmistä tai tutkintotodistuksestasi.  Kyse ei siis ole siitä mitä sinä teet, vaan siitä kuka sinä olet.  Arvot, tavoitteet ja työtavat ratkaisevat.

Artikkelin kirjoittaja Reetta Vuorinen on puhujana 28.10.2016 Innostu IT:stä -seminaarissa Holiday Club Caribiassa Turussa. Tule kuulemaan ja innostumaan!

Lisätietoja tapahtumasta.

Artikkeli on julkaistu alun perin Vätskäri lehdessä.

 

IT-taustani on kaikkea muuta kuin tekninen. Alalle pääsin sattuman kautta vuonna 2002 ja viihdyin HP:lla erilaisissa tehtävissä lähes 10 vuoden ajan. Palasin kotikonnuille Varsinaiseen Suomeen 2011 ja siitä lähtien olen työskennellyt mm. IT-rekrytointien parissa. Nykyisessä työssäni Sarasella toteutamme uusiin osaamisalueisiin keskittyviä rekrytoivia koulutusohjelmia, joiden kautta yritykset löytävät uusia asiantuntijoita. On hienoa tehdä työtä, jolla on merkitys!

Reetta Vuorinen

Business Manager

040 073 6469
reetta.vuorinen@saranen.fi

Lisää aiheesta

Ota yhteyttä

Henkilötietoja käytetään Saranen Consulting palveluista kertomiseen yhteydenoton yhteydessä. Lue lisää henkilötietojen käsittelystämme tietosuojaselosteestamme.