Keskusteleminen eläkkeelle siirtymisestä on usein haastava paikka sekä esihenkilölle että kokeneelle työntekijälle. Kumpikin sortuu helposti olettamuksiin tai vääriin tulkintoihin ja helposti keskustelun aloittaminen aiheesta katsotaan tehdyksi päätökseksi. Esimerkiksi esihenkilön viattomaksi tarkoitettu kysymys ”Milloin ajattelit jäädä eläkkeelle” ei tarkoita kehotusta jäädä eläkkeellle.
Oletukset, virheelliset tulkinnat ja keskustelun aloittamisen hankaluus tulee ilmi lähes jokaisessa Nextmilen konkarijohtamisen valmennuksessa.
Ilmarisen syyskuussa 2026 julkaisemassa tutkimuksessa Kohti huomisen eläkeaikaa 2026 yli puolet vastaajista kertoo ajattelevansa eläkeasioita melko tai hyvin usein. Kyselyyn vastasi 1 127 Ilmarisen vakuuttamaa, iältään 17–69-vuotiasta yksityisen sektorin työntekijää. Sama kysely näyttää, mihin suuntaan ajatukset kallistuvat: toivotun eläkeiän mediaani on 63 vuotta ja arvioidun 65. Vastanneista 58 prosenttia arvioi jäävänsä eläkkeelle selvästi myöhemmin kuin haluaisi.
Kokenut tekijä on siis laskenut oman aikataulunsa jo moneen kertaan. Laskelman hän tekee usein yksin, sillä esihenkilö jättää kysymyksen kysymättä, koska pelkää sen kuulostavan kehotukselta, ja kokenut tekijä jättää asian nostamatta, koska pelkää sen kuulostavan irtisanoutumiselta. Kumpikin vaikenee kohteliaisuudesta, joten eläkkeelle vain ajaudutaan.
Ajautuminen näkyy organisaatiossa kahdella tavalla. Lähtöpäivä tulee työnantajalle tiedoksi vasta silloin, kun tiedonsiirtoa tai seuraaja-asioita ei enää voi järjestellä, joten osaamisen siirto puristetaan viimeisiin viikkoihin. Toisaalta menetetään ne jatkovuodet, jotka olisivat voineet toteutua, jos niistä olisi keskusteltu ajoissa.
”Kumpikin vaikenee kohteliaisuudesta, joten eläkkeelle vain ajaudutaan.”
Ilmarisen huhtikuussa 2026 julkaisemassa tutkimuksessa Ennakoiden eläkkeelle 2026 52 prosenttia eläkkeensaajista haluaisi työskennellä eläkkeellä ja 53 prosenttia arvioi jaksavansa vielä hyvin työelämässä. Kyselyyn vastasi 1 404 yksityisen sektorin alle 75-vuotiasta eläkkeensaajaa, ja vastausprosentti oli 39. Sopivaa työtä on omasta mielestään tarjolla 37 prosentille, ja työtarjouksen entiseltä työnantajaltaan on saanut 27 prosenttia. Töitä eläkkeellä on lopulta tehnyt 29 prosenttia.
Luvut kertovat saman asian eri suunnista: yli puolet haluaisi jatkaa, mutta vain harva saa siihen mahdollisuuden entiseltä työnantajaltaan. Puuttuva osa on työnantajan aloite, vaikka itse keskustelun käyminen on aina molempien vastuulla.
Aikaa asian korjaamiselle ei ole rajattomasti. Vuosina 2021–2024 yli 60 prosenttia eläkkeensaajista ilmaisi halua tehdä ansiotyötä, nyt luku on 52. Myös toteutunut työssäkäynti eläkkeellä on laskenut 35–42 prosentista 29 prosenttiin. Osa laskusta selittyy sillä, että eläkkeelle siirrytään aiempaa myöhemmin, mutta kyselyssä nimetään yhdeksi syyksi myös se, ettei sopivaa työtä ole enää tarjolla. Työnantaja pystyisi kuitenkin useimmissa tilanteissa muotoilemaan roolia sopivaan suuntaan, järjestämään työntekijälle erilaista työtä tai sopimaan työsuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi.
Hyvä ajankohta eläköitymisen suunnitteluun ja molemminpuolisten keskustelujen aloittamiseen on 2–4 vuotta ennen eläkeikää. Tässä kohdassa moni työnantaja epäröi, koska valmisteluihin ryhtyminen tulkitaan helposti yritykseksi vauhdittaa kokeneen työntekijän lähtöä.
Käytännössä käy päinvastoin. Kun työntekijän viimeisiä työvuosia pysähdytään suunnittelemaan yhdessä, tunnistetaan vaihtoehtoja, joita ei aiemmin ollut edes ajateltu. Yksi Nextmile-valmennukseen osallistunut kuvaa omaa polkuaan näin:
”Kun pysähdyin suunnittelemaan lähestyvää eläkeaikaa, päätin ensin jäädä osa-aikaeläkkeelle, ja näiden valintojen jälkeen ajatus eläköitymisestä on muuttunut. Tämä on sopinut täydellisesti, ja nyt ajattelen, että voisin osa-aikaisena jatkaa jopa hieman pidempään. Ennen tätä ajattelin lopettavani työt heti, kun se on mahdollista.”
Ilmiö toistuu valmennuksissa niin usein, että sitä voi pitää sääntönä pikemmin kuin poikkeuksena: kun vaihtoehdot tehdään näkyväksi, useampi päättää jäädä vielä töihin.
Tapahtuma- ja brändikokemustoimisto Liwligissä alan eläköitymiset eivät olleet vielä arkipäivää, kun asiantuntija Riitta ”Rimma” Anttilan viimeisiä työvuosia alettiin suunnitella. Suunnittelujaksoksi tuli yli kaksi vuotta. Sen aikana asiakkuudet siirrettiin kollegoille vaiheittain, asiakaskokemuksen hiljainen tieto koottiin oppaaksi ja nuorempia kollegoita perehdytettiin käytännön projekteissa.
Operatiivinen johtaja Joonas Patama kuvaa periaatetta näin: ”Siirron pitää tapahtua niin, ettei sitä veitsellä leikata, vaan joku toinen laitetaan Rimman kylkeen kulkemaan asiakkaalle joksikin aikaa, ja sitten vaihdetaan kapulaa.”
Siirto onnistui niin hyvin, että Anttilalle vapautui aikaa uuteen rooliin ja hänelle avautui mahdollisuus jatkaa työtä myös eläkkeen jälkeen. Tällaista lopputulosta ei sovita kolme kuukautta ennen lähtöpäivää.
”Meitä valmennetaan moniin muutoksiin, mutta en ole kuullut keneltäkään, että olisi ollut vastaavassa mukana”, totesi eräs osallistuja eläkesiirtymästä.
Organisaatiomuutokseen, uuteen järjestelmään ja esihenkilörooliin valmennetaan, ja uusia työntekijöitä perehdytetään. Eläkkeelle siirtyminen koetaan silti työelämän muutoksista henkilökohtaisimmaksi ja peruuttamattomimmaksi, vaikka se on työnantajalle yksi harvoista muutoksista, joiden ajankohta tiedetään vuosia etukäteen.
Työnantaja voi parantaa tilannetta monella tavalla. Esihenkilö ottaa eläköitymisen puheeksi hyvissä ajoin, ennen kuin työntekijä on jo tehnyt oman päätöksensä. Keskustelun luonteesta kannattaa olla avoin ja puhua eläköitymisen sijasta jäljellä olevien vuosien suunnittelusta, ja sovitusta on hyvä kirjata muistiin, jotta jatkoa voi lähteä suunnittelemaan yhdessä.
Jos keskustelun aloittaminen yksittäisen työntekijän kanssa on haastavaa, asiaa voi kartoittaa ensin organisaatio- tai tiimitasolla. Kun yleinen ilmapiiri on tiedossa, keskustelun aloittaminen yksittäisen ihmisen kanssa on yleensä helpompaa. Saaduista tuloksista näkee, kuinka monesta keskustelusta on kyse ja mistä keskustelut kannattaa aloittaa, ja keskustelujen jälkeen yllätyksiä on vähemmän. Se on jo itsessään riittävä peruste käydä ne.
Nextmile by Saranen auttaa organisaatioita käymään kokeneiden osaajien kanssa keskustelun viimeisistä työvuosista ja rakentamaan suunnitelman, joka hyödyttää molempia.
Tutustu Nextmileen