Saranen kokosi torstaina 20. elokuuta markkinointipäättäjiä Mktg SHIFT Afterwork -tapahtumaan. Illan aiheena oli markkinoinnin johtaminen tekoälyn aikakaudella, mikä on tällä hetkellä useimpien markkinointijohtajien pöydällä. Tapahtumassa käsiteltiin muun muassa sitä, mitä tekoäly tekee markkinoinnin työlle, osaamiselle ja johtamiselle. Paikalla oli noin 70 markkinointipäättäjää, markkinointijohtajia, toimistojen edustajia, tiiminvetäjiä ja alan yrittäjiä.
Illan aikana kuultiin kolme ajankohtaista puheenvuoroa tekoälystä ja osaamisen kehittämisestä sekä paneelikeskustelu. Ohjelman jälkeen iltaa jatkettiin verkostoitumisen merkeissä.
Tekoälytyökaluista ja tekoälyvetoisista työnkuluista on tullut lyhyessä ajassa osa markkinoinnin arkea. Marketing Finlandin maaliskuussa 2026 julkaiseman EACA:n AI Ad Trends 2026 -raportin yhteenvedon mukaan kuluva vuosi on ensimmäinen aidosti tekoälylähtöinen vuosi markkinoinnissa. Tekoäly on muuttunut yksittäisestä työkalusta rakenteeksi, joka ohjaa koko alaa ja muuttaa samalla sisällöntuotantoa, organisaatioita ja kilpailun logiikkaa.
Raportti kuvaa myös sitä, mihin suuntaan työ on liikkumassa. Ihmisen rooli siirtyy suorittamisesta kohti strategista suuntaa, järjestelmien suunnittelua ja rajojen määrittelyä. Perinteinen suorittava työ vähenee, ja tilalle syntyy uusia hybridirooleja, joissa yhdistyvät luovuus, datan ymmärrys ja teknologiaosaaminen. Tätä markkinointijohdolle tärkeää tekoälyosaamisen ja osaamisen kehittämisen teemaa käsiteltiin myös Mktg SHIFT -tapahtumassa.
Illan avasi OstraconAI:n perustaja ja toimitusjohtaja Valtteri Taube puheenvuorollaan siitä, missä markkinointitiimit tällä hetkellä ovat tekoälymatkallaan. Taube jäsentää markkinointitiimien tekoälyn käytön viidelle tasolle, joista alimmalla tekoälyä käytetään salaa tai ei ollenkaan ja ylimmällä agenttitiimit ajavat prosessin läpi ihmisen hyväksyessä lopputuloksen.
Hänen arvionsa mukaan noin 90 prosenttia tiimeistä on yhä matkansa alkupäässä, kun taas hyödyistä 90 prosenttia syntyy kahdella ylimmällä tasolla. Ratkaiseva ero syntyy siitä, kytkeekö tiimi oman kontekstinsa, tekoälyn ja kanavansa toisiinsa vai jääkö jokainen pala elämään erikseen. "Edelläkävijät yhdistävät kaiken kontekstin tekoälyyn", Taube tiivisti paneelissa.
Joni Helminen kertoi, miten tiimi viedään kohti tekoälynatiivia arkea, ja käytti esimerkkinä Baronan oman markkinoinnin ja viestinnän matkaa. Helmisen mukaan konteksti ei synny itsestään, vaan brändi, palvelut ja muut olennaiset seikat on kirjoitettava ylös riittävän tarkasti ennen kuin tekoälyltä kannattaa odottaa laatua. Hänen arvionsa mukaan työstä 80 prosenttia on muutosjohtamista ja vain 20 prosenttia teknologiaa.
Johtajalta murros vaatii sen, että hän on itse muutoksen ajurina. Ihmisen merkitys ei tekoälyn myötä pienene, vaan kasvaa entisestään. Kielimallit tuottavat oletuksena turvallista ja tasapäistä jälkeä, joten näkemys, särmä ja tunnistettava oma ääni tulevat edelleen tekijältä.
"Markkinointijohtaja on vastuussa tekoälytransformaatiosta."
– Joni Helminen
Omassa puheenvuorossaan Sarasen rekrytoivien koulutusohjelmien liiketoimintajohtaja Sandra Välikoski käänsi fokuksen siihen, mitä yrityksen kannattaa tehdä tunnistettuaan osaamisvajeen. Ensireaktio on usein rekrytointi, mutta osaamista voi rakentaa kolmella reitillä:
Hankkiminen eli rekrytointi on nopein vastaus akuuttiin ja hyvin spesifiin tarpeeseen. Samalla se on myös usein kallein vaihtoehto.
Kasvattaminen eli osaamisen kehittäminen sisältä vaatii systemaattisen polun. Kasvattaminen toimii parhaiten silloin, kun koko tiimin toimintatavan pitää muuttua.
Yhdistäminen eli kumppanuudet ja verkostot on reiteistä joustavin. Se sopii lyhyempään kokeiluun ennen isompaa päätöstä.
Yksikään reitti ei sulje toisia pois, ja useimmiten kaikkia kolmea tarvitaan rinnakkain. Valinta riippuu siitä, kuinka kriittinen kyvykkyys on strategialle, kuinka nopeasti sitä tarvitaan ja onko se kasvatettavissa nykyisissä rooleissa.
Nykyisessä murroksessa painopiste siirtyy Välikosken mukaan kasvattamiseen, ja syy on käytännöllinen. Kun roolit itsessään ovat liikkeessä, valmista osaajaa on vaikea löytää markkinoilta ja vielä vaikeampi määritellä pidemmälle aikavälille. Kasvattaminen edellyttää kuitenkin suunnitelmallisuutta. Koulutus ei ole sama asia kuin oppiminen, vaan oppiminen muuttuu toiminnaksi vasta kokeilun, palautteen ja toiston kautta.
Sarasen rekrytoivissa koulutusohjelmissa yritys saa käyttöönsä osaajan, joka oppii samanaikaisesti työssä ja koulutuksessa, ja tekee rekrytointipäätöksen vasta nähtyään työn jäljen käytännössä. Se yhdistää kaksi reittiä, hankkimisen ja kasvattamisen, ilman että kumpaankaan tarvitsee sitoutua etukäteen.
Illan päätti Jonna Toikan fasilitoima paneeli, jossa käsiteltiin strategiaa ja johtamista, osaamista ja osaajia sekä toimistojen ja mainostajien roolien uusjakoa. Tekoälyn avulla markkinoija pystyy nopeuttamaan työtään ja tehostamaan työskentelyään, mutta varsinainen kilpailuetu syntyy siitä, että tekoälyä hyödyntävä markkinoija kykenee syöttämään tekoälylle riittävästi kontekstia ja ohjaamaan sitä oikeaan toimintaan.
Keskeisessä roolissa on jatkossa myös organisaation tekoälykyvykkyyksien ja tiimin tekoälyosaamisen kehittäminen. Osaamista ei synny tyhjiössä, vaan tiimin oppimisen kehittämistä on hyvä suunnitella ennakkoon ja sille on hyvä luoda selkeät toimintamallit ja varata aikaa.
Paneelissa puhujat keskustelivat muun muassa siitä, mitä markkinoinnista puuttuu juuri tällä hetkellä. Valtteri Tauben mukaan markkinoinnissa pitäisi olla enemmän asennetta. Markkinointitoiminnon tulisi organisaatioissa olla se toiminto, joka innostuu kasvusta. Taube ja Joni Helminen nostivat paneelissa esiin myös sen, että juuri nyt markkinoinnissa erityisen haluttuja ovat yhdistelmäosaajat, jotka osaavat sekä markkinointia että teknologiaa. Näitä kahta ominaisuutta yhdistelemällä oppii todennäköisemmin hyödyntämään tekoälyn tuomia mahdollisuuksia ja yhdistämään niitä markkinoinnin kontekstiin ja tunnistamaan toimivat prosessit ja sisällöt.
Saranen rakentaa osaamista yhdessä yritysten kanssa. Myynnin, markkinoinnin ja verkkokaupan rekrytoivat koulutusohjelmat on rakennettu juuri niihin tilanteisiin, joissa tarvittavaa osaamista ei ole valmiina markkinoilla ja se on kasvatettava työn ohessa.