Tekoäly on siirtymässä ohjelmistokehittäjän satunnaisesta avustajasta kokonaisvaltaisemmaksi muutoksen ajuriksi. Ohjelmistokehitystiimeissä tekoäly jo kirjoittaa koodia, tarkastaa sitä ja rakentaa kokonaisia järjestelmiä.
Tämä muutos on tunnistettu myös Sarasella, joka tilasi Turun yliopistolta tutkimuksen siitä, miten suomalaiset IT-yritykset näkevät ohjelmistokehityksen tulevaisuuden. Tulokset kertovat alasta, joka on keskellä suurinta murrostaan vuosikymmeniin.
Suomalaisen tekoälyavusteisen ohjelmistokehityksen pioneeri Pasi Vuorio pitää tuloksia mielenkiintoisina. Vuorio on toiminut 30 vuotta ohjelmistoarkkitehtina ja teknologiajohtajana. Hänellä on taustallaan useampia ohjelmistokehitykseen ja tekoälyyn liittyviä startupeja. Pasin tuorein yritys ModernPath modernisoi legacy-koodia tekoälyn avulla ja pyrkii tukemaan yrityksiä tekoälyn hyödyntämisessä. Vuorion uraauurtava työ on palkittu muun muassa Suomalaisen koodin edistäjä -palkinnolla vuonna 2025.
"Tämä on ensimmäinen monikertainen hyppy tuottavuuteen. Ohjelmistokehityksen abstraktiotaso on noussut koko ajan 30 vuotta, mutta se kehitys on ollut asteittaista. Tätä ei voi verrata vanhaan", Vuorio sanoo.
Tutkimuksessa tunnistettiin neljä tapaa käyttää tekoälyä ohjelmistokehityksessä. Yksinkertaisimmillaan kehittäjä kysyy tekoälyltä neuvoa satunnaisesti. Edistyneimmillään agentit kirjoittavat ja validoivat koodia itsenäisesti, ja ihmisen rooli siirtyy arkkitehtuuriin ja määrittelyyn.
Tutkimuksen perusteella suuri osa suomalaisista yrityksistä on vasta alkuvaiheessa. Tekoälyä käytetään jo laajasti, mutta käyttö on satunnaista ja yksilövetoista. Organisaatioilta puuttuu systemaattinen tapa viedä muutosta eteenpäin.
"Tämä on ensimmäinen monikertainen hyppy tuottavuuteen."
– Pasi Vuorio
Samalla kehittäjän rooli muuttuu perustavanlaatuisesti. Työ siirtyy koodin kirjoittamisesta koodin lukemiseen, tarkastamiseen ja ohjaamiseen. Pullonkaula ei ole enää koodaaminen vaan määrittely ja päätöksenteko. Tiimit pienenevät, ja liiketoimintaymmärryksen merkitys kasvaa.
Siinä, missä tekoälykeskustelussa on aiemmin ajauduttu helposti kahteen leiriin, skeptikoihin ja evankelistoihin, Vuorion mukaan ilmapiiri kentällä on muuttunut vuoden 2026 alun aikana nopeasti. "Harvoin enää tapaan ketään, joka olisi täysin skeptinen. Tietty taso on ylitetty ja tällä hetkellä kaikki ymmärtävät mistä puhutaan ja millaisia mahdollisuuksia teknologia tarjoaa.”
Yrityksissä tehdään nyt merkittäviä investointeja tekoälyyn ja tavoitteet ovat korkealla. Todellisuus on kuitenkin monimutkainen ja uusien toimintamallien implementointi vaatii aina aikaa. ”Etenkin isoissa organisaatioissa on eri tasoisia tekoälyn käyttäjiä. Käyttöönotto ei ole lineaarinen polku, jossa koko yritys siirtyy yhtäkkiä yksittäisistä kokeiluista kokonaisvaltaiseen tekoälyavusteiseen toimintamalliin.”
Turun yliopiston tutkimuksessa esitellään neliportainen malli organisaatioiden tekoälykyvykkyyksissä:
Henkilökohtainen avustaja, eli tekoälyä käytetään satunnaisesti yksilön omasta aloitteesta
Päivittäinen työkalu, eli organisaatiossa on yhteinen tekoälytyökalu aktiivisessa käytössä
Agenttikehitys ihmisen valvonnassa, eli agentit kirjoittavat koodia ja ihminen tarkastaa
Agenttikehitys automaattisella validoinnilla, eli agentin tuotosta validoidaan testein ja ihmisen rooli siirtyy arkkitehtuuriin
Eteneminen voi olla nopeaa. "Hyppy tasolta 1–2 tasolle 3–4 pystytään tekemään yllättävän nopeasti." Silti Vuorio ei ole vielä nähnyt yhtään organisaatiota, joka olisi onnistunut loikassa täysimittaiseen tekoälyavusteiseen malliin ilman ulkopuolista kiihdytystä. Vuorion mukaan kyse on ollut prosessi- ja työkaluongelmasta. ”Meillä on ollut aika vähän sellaisia työkaluja, jotka valjastavat tekoälyn tiimeille yhtenäisesti käyttöön. Se on ollut yksilövetoista.”
Vuorion kokemuksen mukaan systemaattinen etenemismalli kiihdyttää sekä muutosta että yksilöiden oppimista. Kun organisaatioon tuodaan yhtenäiset mallit, muutos seuraa usein perässä.
Turun yliopiston tutkimus tunnisti viisi uutta osaamisaluetta ja kehityskohdetta:
Agenttiputkien rakentaminen ja hallinta
Kontekstin hallinta
Liiketoiminnan tarpeiden kääntäminen spekseiksi
Kommunikaatio- ja tiimityötaidot
Järjestelmäarkkitehtuurin ymmärrys
Osa tutkimuksen esiin nostamista osaamisalueista on Vuorion mielestä tulevaisuudessa erikoistumista vaativaa. "Agenttiputkien rakentaminen ei ole jokaisen kehittäjän asia. Todennäköisesti organisaatioissa on jatkossa yksi tiimi, joka erikoistuu toimivien agenttipohjaisten työnkulkujen rakentamiseen. Se on kuin CRM-järjestelmät nykyään, eli käytössä läpi organisaation, mutta harva lopulta rakentaa.”
"Kuinka voit tehdä speksiä, jos et ymmärrä toimialaa? Ja kuinka varmistat sen, että teet oikeasti arvoa tuottavia asioita?"
– Pasi Vuorio
Huomionarvoisin nosto on Vuorion mukaan järjestelmäarkkitehtuurin ymmärrys, systeemiajattelu ja toimialan ymmärtäminen. ”Kaikki palautuu lopulta siihen ymmärrykseen liiketoiminnasta ja järjestelmistä. Kuinka voit tehdä speksiä, jos et ymmärrä toimialaa? Ja kuinka varmistat sen, että teet oikeasti arvoa tuottavia asioita?”
Kun koodi kirjoitetaan yhä enemmän agenttien toimesta, kehittäjän todellinen arvo on siinä, että hän ymmärtää mitä rakennetaan ja mitä arvoa se organisaatiolle tuo.
Tulevaisuudessa kehittäjä työskentelee yhä tiiviimmin tekoälyn kanssa ja kommunikoi liiketoiminnan tarpeita tekoälylle. Viestintätaidot korostuvat, kun kehittäjät kommunikoivat sekä tekoälyn että tiimin jäsenten kanssa.
Kehittäjän työ laajenee siis kahdesta suunnasta. Toisaalta pitää osata ohjata agentteja täsmällisillä spekseillä. Toisaalta pitää osata keskustella liiketoiminnan kanssa, jotta ne speksit vastaavat oikeaan tarpeeseen. Pelkkä tekninen osaaminen ei riitä kumpaankaan.
Kun kehityssyklit nopeutuvat, palautetta voi hakea aikaisemmin ja useammin. "Dynamiikka muuttuu. Kun pystytään nopeammin tekemään ja kokeilemaan, niin se muuttaa koko tiimin tapaa toimia. Sen sijaan, että asiakkaan toiveiden mukaan pyritään mahdollisimman valmiiseen, pystytään luomaan prototyyppejä ja kysymään niistä palautetta nopeammin."
Tutkimuksessa nousi esiin huoli juniorikehittäjien tulevaisuudesta. Jos perinteiset entry level -tehtävät katoavat, miten uudet kehittäjät kasvavat?
"Tämä on iso haaste", Vuorio myöntää. Vielä kesällä 2025 hän ajatteli, että juniorit ottavat edelläkävijöiden aseman ja oppivat hyödyntämään tekoälyä nopeammin. Viime kuukausien aikana kuva on kuitenkin muuttunut. Muutosvastarinta senioreiden joukossa on väistynyt, ja heidän liiketoimintaymmärryksensä ja kokemuksensa mahdollistavat nopean kehittymisen.
Vuorion mukaan olisi tärkeää pitää huolta siitä, että kehittäjien osaaminen pysyy ajan tasalla. ”Jatkossa tarve jatkuvalle osaamisen kehittämiselle sen kuin kiihtyy. Valitettavasti suomalainen koulutusjärjestelmä pystyy uudistamaan koulutusten sisältöjä hitaasti, eikä korkeakouluissa hankittu osaaminen välttämättä ole enää relevanttia valmistumisen aikaan. Sarasen ja ModernPathin kaltaisia toimijoita tarvitaan siis jatkossa entistäkin kriittisemmin sparraamaan ja kiihdyttämään osaamisen kehittymistä.”
Vuorio on työskennellyt useiden suurten suomalaisten yritysten kanssa tekoälytransformaatiossa. Ensimmäinen askel tiivistyy selkeästi.
"Organisaatioiden tulee rakentaa systemaattisia toimintatapoja ja onnistumisen edellytyksiä. Käytännössä se tarkoittaa niitä toimintatapoja, joilla saadaan agenttityökalut käyttöön, sekä dokumentaation ja speksien rakentamista sellaisiksi, että ne palvelevat uutta työskentelytapaa."
Oleellista on tuoda muutos tiimitasolle. "Kun saadaan systemaattisesti tiimille yhteiset mallit ja onnistumisen edellytykset, niin se on se jo merkittävä juttu. Ja hyvä asia on, että siihen löytyy jo työkaluja ja teknologiaa. Loppu on kiinni siitä, että muutoksesta tehdään organisaatioissa mahdollista."
Turun yliopiston tutkimus julkaistaan kesäkuussa 2026. Tutkimuksen toteuttivat dosentti Samuli Laato, työelämäprofessori Teemu Birkstedt ja professori Matti Mäntymäki. Tutkimuksen julkaisun jälkeen lisäämme linkin valmiiseen tutkimukseen.
Pasi Vuorio on ModernPathin perustaja ja LastBotin teknologiajohtaja. ModernPath modernisoi yritysten legacy-koodia tekoälyn avulla ja tukee organisaatioita tekoälyavusteisen ohjelmistokehityksen käyttöönotossa. Lue lisää: modernpath.ai
Turun yliopiston tutkimus vahvistaa sen, minkä Saranen on tunnistanut asiakastyössä. Tekoälyavusteiseen ohjelmistokehitykseen siirtyminen on organisaatiotason muutos, jota pelkkä tekninen koulutus ei ratkaise. Uusi kasvuohjelmamme Shift by Saranen yhdistää muutosjohtamisen ja teknisen osaamisen kehittämisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Palvelu on suunniteltu ohjelmistoyrityksissä työskenteleville kehitystiimeille, jotka haluavat siirtyä yksilövetoisista kokeiluista systemaattiseen tekoälyavusteiseen toimintamalliin.
Lue lisää Shift by Saranen -kasvuohjelmasta