Turun yliopiston tuore haastattelututkimus selvitti, miten suomalaiset ohjelmistokehittäjät käyttävät generatiivista tekoälyä ja miten se heidän työssään näkyy. Osana tutkimusta Turun Yliopiston dosentti Samuli Laato haastatteli viittätoista suomalaista ohjelmistoalan ammattilaista eri yrityksistä.
Lokakuussa 2025 kerätty aineisto kertoo kiihtyvästä muutoksesta, jossa teknologian kehitys on vain osa kokonaiskuvaa. Tutkimuksen perusteella jo nyt suuressa murroksessa olevat ohjelmistokehittäjien roolit muuttuvat merkittävästi tekoälyn myötä. Muutos vaikuttaa kehittäjiin sekä heidän ympärillään työskenteleviin tiimeihin. Tutkimustuloksissa nousi esiin myös yllättäviä asioita siitä, miten tekoäly muuttaa koko IT-alaa.
Yksi tutkimuksen konkreettisimmista löydöksistä koskee tiimikokoja. Kehitystiimien odotetaan pienenevän merkittävästi, joissain tapauksissa jopa yhden hengen tiimeiksi. Tämä ei tarkoita pelkkiä säästöjä, sillä muutoksen myötä ohjelmistokehityksen pullonkaulat siirtyvät koodituotannosta muualle. Kun koodin tuotannosta vastaa kehittäjän sijasta tekoälyagentti, koodia syntyy moninkertaisella vauhdilla. Moninkertainen kirjoitusnopeus taas laittaa painetta koodin tarkastamiseen ja laadunvarmistukseen. Monen organisaation onkin mietittävä uudelleen, mihin osaaminen ja resurssit kohdennetaan.
"Aamulla töihin tullessa siellä voi olla tuhat riviä agenttisesti kehitettyä koodia. Kukaan ei jaksa lukea sitä rivi riviltä."
Muutos tuo mukanaan konkreettisia hankaluuksia tiimien arjessa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että erityisesti pidemmällä työurallaan kehittäjillä saattaa esiintyä muutosvastarintaa. Haastatteluissa selvisi konkreettisia esimerkkejä siitä, kun koodi siirtyy ihmiselle tarkastettavaksi. "Aamulla töihin tullessa siellä voi olla tuhat riviä agenttisesti kehitettyä koodia. Kukaan ei jaksa lukea sitä rivi riviltä," tutkija Samuli Laato kuvailee esimerkkinä. Hän nostaakin esiin yhtenä suurimmista käytännön haasteista tiimien organisoitumisen siten, että laatu säilyy ja kaikki pelaavat yhteen.
Kysymys siitä, kuka kantaa vastuun agenttisesti kehitetystä koodista ja miten katselmointikäytännöt pitää rakentaa uudelleen, on tutkimuksen perusteella monessa suomalaisessa yrityksessä vielä auki.
Tutkimusaineistossa esiintyi puheenvuoroja, joissa kehityksen nopeutta kuvailtiin 10-kertaiseksi, 100-kertaiseksi tai jopa tuhatkertaiseksi tietyissä käyttötapauksissa. Laaton mukaan aineiston perusteella ohjelmistoalan ammattilaiset kokevat, että merkittävimmät tuottavuusyhyödytt syntyvät erityisesti projektin alkuvaiheessa.
"Suurimmat tuottavuushyödyt ovat tällä hetkellä saatavilla siinä vaiheessa, kun projekti polkaistaan pystyyn tai tehdään prototyyppejä. Starttivaiheen ohella myös refaktorointi, koodin katselmointi ja dokumentaatio sujuvat jonkin verran tehokkaammin. Kaikki nämä kehitysaskeleet vaikuttavat kokonaiskuvassa.”
Tekoäly myös laajentaa ohjelmistotiimien kyvykkyyksiä. Aiemmin yksinomaan back-end-kehittäjinä toimineet henkilöt kertovat pystyvänsä nyt tekemään front-end-toteutuksia, ja ihmiset ilman perinteistä kehitystaustaa osallistuvat prototyyppiprosesseihin. Tekoäly on madaltanut osallistumisen kynnystä merkittävästi.
Tutkimuksen perusteella yritysten ja ohjelmistokehittäjien tekoälymaturiteetin voi jakaa neljälle eri tasolle:
Ensimmäisellä tasolla kehittäjä konsultoi tekoälytyökaluja tarpeen mukaan, esimerkiksi algoritmisen ratkaisun etsimiseen tai arkkitehtuurin pohdintaan.
Toisella tasolla tekoäly on jo integroitunut päivittäiseen työrytmiin. Kehittäjä promptaa järjestelmällisesti ja käy tulokset läpi ennen hyödyntämistä.
Kolmannella tasolla siirrytään agenttiseen kehittämiseen, jossa ihminen ohjaa prosessia vahvasti ja lukee kaiken agentin tuottaman koodin itse läpi.
Neljännellä tasolla agenttien työ voidaan validoida automaattisesti ilman manuaalista läpikäyntiä, ja juuri siinä syntyvät suurimmat tuottavuushyödyt.
Tutkija Samuli Laaton mukaan neljänteen tasoon pääseminen ei kuitenkaan onnistu kaikkien järjestelmien kehityksessä. ”Joissain tapauksissa meillä on mahdollista saada valtavia nopeushyötyjä. Tietynlaista järjestelmäkehitystä ei kuitenkaan ole mahdollista kiihdyttää niin nopeasti."
Erityisesti tarkkuutta vaativissa projekteissa tekoälyn tekemä automaattinen validointi on haastavaa, koska ainakin vielä toistaiseksi tekoälyagenteilla on taipumus tehdä hieman pyydettyä enemmän tai tehdä toteutus eri tavalla kuin siltä on pyydetty.
"Tarvitaan yhteinen visio ja johto siitä, mihin suuntaan mennään."
Tutkimustuloksissa nousee selkeästi esiin, että tekninen kyvykkyys on vain osa tarvittavaa muutosta. Kun agentit kirjoittavat yhä suuremman osan koodista, kehittäjän todellinen arvo siirtyy siihen, että hän ymmärtää mitä rakennetaan ja miksi. Liiketoiminnan tarpeiden kääntäminen täsmällisiksi spekseiksi nousee keskeiseksi taidoksi. Samalla korostuu myös kyky arvioida, tuottaako kehitettävä ominaisuus oikeasti arvoa organisaatiolle.
Tutkimuksen mukaan kehittäjät tarvitsevat uusia taitoja myös arkkitehtuurin ymmärtämisessä, agenttien ohjauksessa ja spesifikaatiolähtöisessä ajattelussa. Yhtä tärkeiksi nousevat johtamis- ja viestintätaidot sekä koko organisaation yhteinen suunta. "Aina kun on iso mullistus tai muutos, kommunikaatio on ensisijaisen tärkeää. Tarvitaan yhteinen visio ja johto siitä, mihin suuntaan mennään," Laato sanoo.
Turun yliopiston tutkimus muistuttaa siitä, että muutoksen edessä on pysyttävä hereillä. Harva olisi pystynyt viisi vuotta sitten ennustamaan kehityksen nopeutta ja nyt kukaan ei tiedä tarkasti, missä ollaan viiden vuoden päästä. Yritykset, jotka rakentavat systemaattisen kyvykkyyden nyt, ovat paremmassa asemassa kuin ne, jotka reagoivat myöhemmin.
Saranen toimi tutkimuksen tilaajana ja tuki tutkimuksen haastateltavien löytämisessä. Saranen on myös on seurannut tutkimuksen tuloksia ja käynyt keskusteluja asiakasyritystensä ja kumppanien kanssa. Tiina Mäkinen, Sarasen kumppanitoiminnan johtaja, tunnistaa löydökset suoraan asiakasyritysten arjesta.
"Tutkimus vahvistaa sen, mitä olemme kuulleet suomalaisilta ohjelmistoyrityksiltä. Tekoälyä käytetään laajasti, mutta se tapahtuu yksilötasolla ilman yhteistä suuntaa. Seurauksena tiimit ajautuvat eri tasoille ja konfliktit yleistyvät," Mäkinen toteaa.
Vastauksena kasvavaan tarpeeseen Saranen on kehittänyt Shift by Saranen -kasvuohjelman. Shift on intensiivinen kasvuohjelma ohjelmistoyrityksille, joka yhdistää teknisen tekoälyosaamisen ja muutosjohtamisen yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoite on siirtää kehitystiimi johdonmukaisesti AI-natiiviin tapaan tehdä työtä, eikä pelkästään kouluttaa yksittäisiä kehittäjiä irrallaan muusta organisaatiosta.
"Teknologian oppiminen on tärkeää, mutta se ei riitä. Yritykset tarvitsevat usein muutoksen kiihdyttämiseen ja käytäntöön vientiin kumppanin, jotta muutos onnistutaan viemään läpi koko organisaatiossa”, Mäkinen kertoo.