Syksyllä 2025 Etelä-Karjalan hyvinvointialue (EKHVA) oli tilanteessa, johon se ei ollut koskaan aiemmin joutunut. Organisaation oli käynnistettävä laajat yhteistoimintaneuvottelut ja vähennettävä henkilöstöä merkittävästi. Viiden tuhannen ihmisen organisaatiossa se tarkoitti satojen työntekijöiden arjen, työn ja aseman muuttumista.
EKHVA:n hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen kertoi Sarasen järjestämässä webinaarissa, miten organisaatio vei yhteistoimintaneuvottelut läpi ja mitä prosessista opittiin. Omien kokemustensa pohjalta hän avasi konkreettisia tilanteita, joihin johtajan on hyvä varautua muutoksen aikana.
Yksi webinaarissa kuvattu esimerkki havainnollistaa EKHVA:n lähtötilannetta hyvin. Ennen neuvotteluiden tulosten julkistamista organisaation HR-johtaja halusi varmistaa, että esihenkilöt ovat valmiita käymään vaikeita keskusteluja henkilöstönsä kanssa. Hän pyysi Sally Leskistä harjoittelemaan vaikean viestin sanoittamista etukäteen. Vaikka Sally on kokenut johtaja, sanat alkoivat takellella jo harjoittelutilanteessa.
Kokemus osoitti, miten tärkeää esihenkilöiden valmentaminen vaikeisiin keskusteluihin on. Suurin osa EKHVA:n yli 200 esihenkilöstä ei ollut koskaan joutunut vastaavaan tilanteeseen. Ilman valmennusta moni olisi kohdannut sen ensimmäistä kertaa suoraan oman henkilöstönsä kanssa.
Julkisella sektorilla käydään nyt yhteistoimintaneuvotteluja mittakaavassa, johon ei ole totuttu. Hyvinvointialueet, kunnat ja valtion virastot joutuvat sopeuttamaan toimintaansa. Moni organisaatio käy nyt läpi yhteistoimintaneuvotteluja tuotannollisista ja taloudellisista syistä ensimmäistä kertaa. Samalla neuvotteluiden piirissä voi olla satojen ihmisten työ ja asema.
Sarasen muutospalveluiden johtaja Karri Korhosella on vuosien kokemus organisaatioiden tukemisesta muutostilanteissa. Hänen mukaansa samat ilmiöt toistuvat organisaatiosta toiseen.
"Ajatellaanko yhteistoimintaneuvotteluja ikään kuin velvollisuuden täyttämisenä, vai tehdäänkö se organisaation arvojen ja kulttuurin mukaisesti? Jos otetaan se vain teknisenä suorituksena, voi löytää ne ongelmat sitten edestään. Se näkyy esihenkilöiden alentuneessa toimintakyvyssä, organisaation kantokyvyssä ja jopa maineessa."
Organisaatiot, jotka lähestyvät yhteistoimintaneuvotteluja vastuullisesti, ottavat huomioon sekä lähtevät että jäävät työntekijät. Kun muutokselle rakennetaan inhimillinen perusta, organisaatio selviää tilanteesta vahvemmin myös sen jälkeen.
Webinaarissa Sally Leskine kiteyttää osuvasti, mitä muutoksen jälkeinen aika organisaatiolta vaatii.
"Sopeutuminen ei ole strategia, eikä selviytyminen ole strategia. Uudelleenjärjestäminen ja eri lailla tekeminen on strategia."
Muutoksen jälkeen esiin nousee myös haaste, joka jää helposti huomaamatta. Johto ja henkilöstö elävät prosessissa eri ajassa. Siinä missä johto miettii jo seuraavaa vuotta, osa henkilöstöstä yrittää selvitä tästä viikosta. Tämä vaikuttaa suoraan siihen, miten viestintä koetaan ja miten organisaatio jaksaa muutoksen läpi. Myös esihenkilöiden kuormitus kasvaa.
Sarasen maaliskuussa 2026 järjestämässä webinaarissa julkisen sektorin yhteistoimintaneuvotteluja tarkastellaan hankintojen ja kilpailutusten valmistelun, esihenkilöiden tukemisen ja henkilöstön uudelleensuuntaamisen näkökulmista.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueen hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen avaa kokemuksiaan siitä, miten yhteistoimintaneuvottelut etenevät käytännössä ja mitä niiden johtamisessa kannattaa huomioida. Sarasen muutospalveluiden johtaja Karri Korhonen täydentää keskustelua laajemmalla näkökulmalla siitä, miten muut organisaatiot ovat selvinneet vastaavista tilanteista.
Keskustelua vetää Sarasen aluepalveluliiketoiminnasta vastaava johtaja Anu Kontunen, jolla on pitkä kokemus julkisen sektorin organisaatioiden kanssa työskentelystä Etelä-Karjalan alueella.
Webinaarista saat käytännön näkökulmia siihen, miten yhteistoimintaneuvotteluihin valmistaudutaan, miten esihenkilöitä tuetaan vaikeissa tilanteissa ja miten organisaation toimintakykyä vahvistetaan muutoksen jälkeen.
Katso webinaaritallenne täältä