Julkisella sektorilla moni esihenkilö kohtaa yhteistoimintaneuvottelut ensimmäistä kertaa tilanteessa, johon hän ei ole saanut aiempaa valmennusta. Samaan aikaan esihenkilön pitäisi käydä työuransa vaikeimpia keskusteluja, vastata tiimin kysymyksiin ja kannatella muiden jaksamista, vaikka oma epävarmuus painaa yhtä lailla.
Siksi yhteistoimintaneuvottelut eivät kuormita esihenkilöä vain yksittäisinä hetkinä vaan pitkänä jaksona, joka alkaa jo ennen ensimmäistä keskustelua ja voi näkyä vasta paljon myöhemmin.
Etelä-Karjalan hyvinvointialueella (EKHVA) tunnistettiin syksyllä 2025 jo varhain, että organisaation yli 200 esihenkilöstä lähes kukaan ei ollut koskaan irtisanonut ketään. Moni on noussut esihenkilöksi omasta työyhteisöstään ja joutuu nyt käymään vaikeat keskustelut ihmisten kanssa, jotka ovat olleet aiemmin työkavereita. Työrooli ja ihmissuhteet menevät päällekkäin tavalla, johon harva on ehtinyt valmistautua.
EKHVA:n hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen kertoo, miten asia konkretisoitui, kun organisaation HR-johtaja kävi hänen kanssaan läpi sitä, miten irtisanomistilanne konkreettisesti tapahtuu. ”Olen kokenut esihenkilö ja johtaja, mutta kun kävimme konkreettisesti läpi keskustelun kulkua, aloin heti takellella.”
Kokemus johti siihen, että EKHVA panosti esihenkilöiden valmennukseen ennen yhteistoimintaneuvotteluiden päättymistä. Valmennuksessa harjoiteltiin konkreettisesti sitä, miten vaikea viesti kerrotaan, miten vastaanottajan tunteisiin reagoidaan ja miten keskustelu pidetään asiallisena.
"Olen kokenut esihenkilö ja johtaja, mutta kun kävimme konkreettisesti läpi keskustelun kulkua, aloin heti takellella."
–Sally Leskinen, EKHVA
Ilmiö on tuttu Sarasen muutospalveluiden johtaja Karri Korhoselle. Kun esihenkilöt kohtaavat muutostilanteet ilman minkäänlaista harjoittelua, se näkyy epävarmuutena, virheinä ja jälkikäteen kasvavana kuormituksena. Neuvottelujen aikana esihenkilö on usein puun ja kuoren välissä. Hän on itse muutoksen keskellä, mutta samalla hänen pitäisi olla se, joka vastaa kysymyksiin, ottaa vastaan pettymyksen, sietää suuttumuksen ja pitää tiimin liikkeessä.
”Esihenkilöt kuitenkin toimivat työnantajan edustajina. He joutuvat sen oman kokemuksensa lisäksi kannattelemaan usein myös tiimiläisiä. He ovat aika pahassa paikassa monesti, varsinkin jos ei ole kokemusta tällaisesta,” Karri Korhonen kuvailee.
Tämän vuoksi esihenkilöilläkin pitää olla mahdollisuus yhteistoimintaneuvotteluiden aikana purkaa ajatuksiaan, saada tukea ja jakaa kokemuksiaan. Etelä-Karjalan hyvinvointialueella otettiin yhteistoimintaneuvotteluiden tulosten julkistamisen jälkeen käyttöön joka aamu järjestettävä avoin purkuhetki, jossa esihenkilöt saivat purkaa ajatuksiaan ja tunteitaan.
"Esihenkilöt toimivat työnantajan edustajina. He joutuvat oman kokemuksensa lisäksi kannattelemaan usein myös tiimiläisiä. He ovat aika pahassa paikassa monesti."
–Karri Korhonen, Saranen
Sally Leskinen kuvaa, miten sama esihenkilö saattoi yhdellä viikolla sanoa, ettei tiedä miten jaksaa huomiseen. Seuraavalla viikolla hän kertoi saaneensa tiimiltään palautetta siitä, miten hyvin hän oli hoitanut tilanteen. Muutaman viikon aikana tilaisuuksissa näkyi sekä epätoivo että ensimmäiset merkit siitä, että tilanne alkaa kirkastua. Sally Leskinen kuvailee tilaisuutta ”itkumuuriksi.”
"Ne oli oikeasti sellaisia hetkiä, että me taidettiin vähän kaikki itkeä siellä. Se oli tosi raskasta", Sally Leskinen kertoo. Tällaisten tilaisuuksien merkitys on siinä, että ne tekevät kuormituksesta näkyvää ja jaettavaa.
Esihenkilöt jaksavat usein neuvotteluiden ja irtisanomiskeskustelujen ajan, koska tilanne vaatii heiltä jatkuvaa toimintaa. Vasta kun akuutti vaihe on ohi ja arki alkaa normalisoitua, esihenkilön kokema kuormitus purkautuu.
Sarasen aluepalveluliiketoiminnasta vastaava johtaja Anu Kontunen on nähnyt saman ilmiön asiakasorganisaatioissa. "Voi olla, että melkein vuosikin menee niin, että esihenkilöt jaksavat. Vasta sitten huomataan, että koko muu organisaatio on selvinnyt, mutta esihenkilöt alkavat olla piipussa", hän kuvaa.
Esihenkilö ei siis aina oireile silloin, kun hänen odotettaisiin oireilevan. Hän voi selvitä akuutista vaiheesta yllättävän pitkään, koska kaikki huomio menee tiimin tukemiseen. Siksi on tärkeää huomata, että esihenkilöiden tuen on jatkuttava myös varsinaisen muutostilanteen jälkeen.
Yhteistoimintaneuvotteluissa johdon on tärkeä myös ymmärtää antaa työyhteisölle aikaa käsitellä tapahtunutta. Johto on käsitellyt muutokseen liittyviä asioita ennen muuta organisaatiota ja he elävät usein henkisesti jo seuraavassa vaiheessa, kun muu organisaatio on vasta käsittelemässä tapahtunutta. Tästä syntyy helposti ristiriita. Työyhteisölle puhutaan tilanteen rauhoittamisesta ja organisaation vakauttamisesta, mutta samaan aikaan johdon puolelta viestitään jo odotuksista, laaditaan analyysejä ja raportteja ja esitetään muutoksia.
"Me organisaation johdossa olemme ihan eri vuosikellossa menossa, ja siinä kannattaa olla tarkka. Muuten ihmiselle tulee moraalinen ja eettinen luhistuminen sen äärellä, että puhutaan vakauttamisesta, mutta annetaan signaaleja siitä, että juokse vaan lujempaa,” Sally Leskinen kertoo.
Esihenkilöiden tukeminen edellyttää johdolta kolmea asiaa. Ensinnäkin ymmärrystä siitä, että tilanne on esihenkilöille henkilökohtaisesti raskas, vaikka he toimisivat ulospäin ammattimaisesti. Toiseksi valmiutta tarjota konkreettista tukea. Se tarkoittaa valmennusta ennen neuvotteluja, psykologisen turvallisuuden luomista ja purkumahdollisuuksia niiden aikana ja seurantaa niiden jälkeen. Kolmanneksi pitkäjänteisyyttä. Esihenkilöiden toipuminen ei noudata samaa aikataulua kuin organisaation vuosikello. Sarasen muutosturva- ja outplacement-palvelut on suunniteltu tukemaan sekä esihenkilöitä että koko organisaatiota muutoksen eri vaiheissa.
Yhteistoimintaneuvotteluissa esihenkilöt eivät saa jäädä yksin. Jos organisaatio jättää esihenkilön yksin, se ei säästä voimia vaan siirtää kuorman myöhemmäksi.
Sarasen webinaarissa Sally Leskinen kertoo omakohtaisesti, miten EKHVA tuki esihenkilöitään yhteistoimintaneuvotteluiden aikana. Karri Korhonen laajentaa keskustelua havainnoilla muista organisaatioista. Keskustelun vetää Sarasen aluepalveluliiketoiminnasta vastaava johtaja Anu Kontunen. Webinaarin sisältö on kootu yhteen artikkelissamme "Julkinen sektori yhteistoimintaneuvottelujen edessä - Mitä on hyvä tietää".
Katso webinaaritallenne täältä