05.08.2020 — osaamisen uudistaminen

Digitalisaatio ja jatkuva oppiminen

Kirjoittaja
Saranen Consulting

Sanana digitalisaatio kuulostaa jo hiukan pölyiseltä, eikä ihme: sitä on käytetty ainakin -90-luvulta asti. Ilmiönä se on kuitenkin jatkuvasti uudistuva. Vielä tovi sitten digitalisaatio tarkoitti työyhteisöissä sitä, että tehtävät säilyivät samoina, mutta ne vietiin digitaaliseen muotoon. Tällä hetkellä kuitenkin esimerkiksi tekoäly ja koneoppiminen muuttavat kokonaisia työnkuvia uusiksi – ja toisaalta tarvitsevat kaitsijoikseen digiosaajia.

Samaan aikaan yrityksistä moni kuroo kiinni takamatkaa. Digiloikka on ehkä otettu, mutta pysähtyä ei auta: monilla aloilla loikkia pitää jatkuvasti, jos mielii pitää liiketoimintansa kilpailukykyisenä. Jotta tämä olisi mahdollista, työntekijöille on annettava jatkuvan oppimisen avaimet.

Uusien työkalujen hallinta ei yksin riitä 

Yrityksen kilpailukyky edellyttää tänä päivänä yhä useammin sitä, että uusia digityökaluja kyetään ottamaan nopeasti käyttöön. Tämä taas tarkoittaa sitä, että työntekijät täytyy kouluttaa käyttämään niitä – tai yrityksen on rekrytoitava tarvittava osaaminen ulkopuolelta. 

Todellinen haaste piilee kuitenkin vielä paljon syvemmällä. Jo mainittu työkalujen osaaminen vanhenee sekin nopeasti, mutta suurin osaamishaaste ovat valtavat mullistukset, joita kaikilla aloilla koetaan digitalisaation uudessa hyökyaallossa. Liiketoiminnan ja sen mukana työntekijöiden osaamisen pitäisi päivittyä koko ajan, jotta kilpailussa selvittäisiin kärkisijoille.

Ei siis ole enää olemassa sellaista kaikenkattavaa digitaitojen tasoa, jonka varaan yksilö voisi jäädä turvallisesti lepäämään koko työuransa ajaksi, tai jonka saavutettuaan yritys voisi luottaa kilpailukykynsä säilyvän.

Osa yrityksistä näyttää silti löytävän säännöllisesti paikkansa kilpailun kärjestä. Varsin usein niitä yhdistää jatkuvaan oppimiseen ja itseohjautuvuuteen nojaava työkulttuuri.

Yhdestä tutkinnosta jatkuvaan oppimiseen

Aikaisemmin tyypillinen työura eteni (yksinkertaistettuna) niin, että ensin kouluttauduttiin, sitten hankitun osaamisen ja matkalla kertyvän kokemuksen varassa työskenneltiin eläkeikään asti. Monet menestyneimmistä toki etsivät itselleen jatkuvasti lisää osaamista ja kehittyivät alansa eksperteiksi, mutta usein itsenäisesti ja omaehtoisesti. Heillä oli siis tavalla tai toisella jo omaksuttuna jatkuvaan oppimiseen tarvittava motivaatio – ja resursseja, kuten aikaa, myös toteuttaa sitä.

Tänä päivänä yritykset tarvitsevat jatkuvan oppimisen mallia paljon laajemmin: ei riitä, että yksi tai kaksi innostuneimmista kehittää itsenäisesti osaamistaan. Kilpailukyvyn säilyttämiseen ja kehittämiseen tarvitaan kaikkien panos. Kovaa vauhtia kehittyvään teknologiaankin kannattaa investoida vain, jos samalla investoidaan myös osaamiseen, jolla teknologioista saadaan maksimaalinen hyöty irti.

Samaan aikaan työnteon kulttuuri painottuu jatkuvasti kohti itseohjautuvuutta, vapautta ja omaa vastuuta. Niitä tarvitaan myös, jotta oma-aloitteinen oppiminen olisi mahdollista. Erityisen tärkeää itseohjautuvuus on modernissa tietotyössä, jossa yksilön pitää kyetä jatkuvasti tekemään itsenäisiä päätöksiä yrityksen hyväksi.

Osaamista voidaan toki ostaa myös konsulttipalveluina tai rekrytoida taloon, mutta tämä tulee ajan mittaan kalliiksi, ja esim. digiosaajista kilpailu on varsin kovaa. Kun panostetaan nykyisen henkilöstön jatkuvaan oppimiseen, on osaamisen kehittyminen kestävällä perustalla.

Tärkein opiskeltava asia onkin oppiminen itse – sekä organisaatioille että yksilöille.

Mitä jatkuvaan oppimiseen tarvitaan?

Jos yksilölle annetaan vastuu ja vapaus oppia, on myös yritysten muututtava, jotta ne voivat mahdollistaa työntekijöidensä jatkuvan oppimisen.

Jatkuva oppiminen voi vaatia suurta – pelottavaakin – harppausta koko työyhteisöltä, sillä usein se edellyttää siirtymistä uudenlaisiin työnteon tapoihin, kulttuurin muutosta ja strategisia päätöksiä.

Yksi tärkeimmistä edellytyksistä jatkuvalle oppimiselle on jo edellä mainittu työyhteisön itseohjautuvuus; jatkuvan oppimisen kontekstissa siis se, että yksilö ottaa itse vastuun oman osaamisensa kehittämisestä ja uudistamisesta.

Organisaatiolla itsellään on toisaalta paras tieto siitä, mitä osaamista se seuraavaksi tarvitsee, ja mihin toimiala on lähivuosina suuntaamassa. Siksi myös yritykselle on hyödyllistä kantaa osaltaan vastuuta yksilöidensä kehittämisestä ja ennakoida samalla mm. osaamistarvetta.

Yrityksen täytyy myös kyetä limittämään oppiminen ja varsinainen tuotannollinen työ toisiinsa. Kun työ ja oppiminen limittyvät saumattomasti, uudet oivallukset ja parhaat käytännöt saadaan työyhteisön käyttöön nopeasti, ja toisaalta suuntaa voidaan muokata matkan varrella tarpeiden mukaan.

Kyse ei siis niinkään enää ole kouluttautumisesta, jossa työntekijä istuu yksittäisiä päiviä luokkahuoneessa tai siirtyy opintovapaalle oppimaan uutta. Jatkuva oppiminen sulautuu saumattomasti työhön. Samalla se mahdollistaa itseään ruokkivan oppimisen ja motivaation hyvän kierteen, josta koko organisaatio hyötyy.

Yritykset ja yksilöt nettoavat yhdessä edut jatkuvasta oppimisesta 

Kuten edellä jo käy ilmi, yrityksiä ja yksilöitä koskevat samat osaamishaasteet. Molempien on pidettävä huolta jatkuvasta oppimisestaan, jotta ne voivat pärjätä kilpailussa.

Haasteiden takana piilee myös valtava aarre: tulevaisuus, jossa oppimisen hyödyt vievät molempia eteenpäin. Yrityksessä, jossa henkilöstön oppimismahdollisuuksiin panostetaan aidosti, työskentelee motivoituneempia ihmisiä. Motivaatiosta taas versoo sitoutumista ja innovaatioita, joiden varassa yritys voi kasvaa.

Nopeasti digitalisoituneilla aloilla jatkuvan oppimisen kulttuuri tarkoittaa toisaalta etulyöntiasemaa digiosaamisen kalastamisessa: kun oppimisen pohja on kunnossa, voidaan osaaminen hankkia talon työntekijöille, eikä aina ole tarvetta lähteä merta edemmäs kalliille rekrymarkkinoille. Samaan aikaan töitä riittää myös niille talon motivoituneille työntekijöille, jotka aikaisemman osaamisensa varassa olisivat saattaneet menettää työnsä.

Optimaalisessa tilanteessa jatkuvan oppimisen kulttuuri vie siis yrityksen ja yksilön yhdessä kohti win-win-win-asetelmaa, jossa liiketoiminnan tuottavuus paranee, yksilöt ovat osaavampia ja tyytyväisempiä ja tarjoavat asiakkailleen parempaa palvelua. 

Mitäpä muuta organisaatiokulttuurilta voisi toivoa?

Jos haluat lukea lisää osaamisen uudistamisesta ja työelämän muutoksessa piilevistä mahdollisuuksista, lataa tästä Osaamisen uudistajan opas.

 

 

Suosituimmat

Saattaisit olla myös kiinnostunut...

24.08.2020 — osaamisen uudistaminen

Itseohjautuvuus työelämässä

Työelämä muuttuu nopeammin kuin koskaan, ja moderni tietotyö suorastaan edellyttää, että yksilöllä on mahdollisuus ja kyky ottaa vastuuta omasta työstään ja...

Lue lisää
02.06.2020 —

Miten rekrytoit juuri sen oikean?

Deittailussa ja uuden työntekijän rekrytoimisessa on samanlaisia piirteitä. Molemmissa on kyseessä vakava pyrkimys löytää sopiva kumppani, jonka kanssa...

Lue lisää