24.10.2019 — Rekrytointi

Työllisyyden nostamiseksi tarvitaan erikoistuneita palveluja ja yhteistyötä

Kirjoittaja
Anu Ukonlinna

Hallituksella on kunnianhimoinen, mutta äärimmäisen tärkeä tavoite nostaa Suomen työllisyysaste 75 %. Se tulee vaatimaan monenlaisia keinoja, koska ei ole yhtä tiettyä työttömän profiilia tai syytä työttömyydelle. Tilanteita, tarinoita ja tarpeita on melkein yhtä monta kuin on työttömiä työnhakijoitakin. TEM:n työllisyyspaketti listaa monia hyviä keinoja työllisyyden hoitoon, mutta muutama muukin asia olisi hyvä nostaa ratkaisujen keskiöön.  

Heterogeenisessä työttömien joukossa on tärkeää tunnistaa, millaiselle palvelulle kenelläkin on tarve ja tuottaa kullekin tarpeen mukaisia palveluja. Viime hallituskaudella toteutettiin lukuisia työllisyyspilotteja ja -kokeiluja erilaisille työttömien kohderyhmille, joissa mekin olimme mukana. Näissä piloteissa löydettiin useita hyviä toimintatapoja ja tunnistettiin toimijoita, jotka ovat pystyneet tukemaan työllistämistavoitteissa. Tulokselliset palvelut tyypillisesti räätälöitiin kohderyhmälähtöisesti ja toteutettiin tiiviissä yhteistyössä julkisen ja yksityisten toimijoiden kesken.  Yhteistyötä tulisi kuitenkin entisestään tiivistää työllisyyden kentällä toimivien tahojen sekä työnantajien välillä.  

Työttömyyden kohdatessa erittäin usein ja hämmästyttävän nopeasti käy niin, että muutkin ongelmat elämässä alkavat kasaantua. Tällöin pelkkä työpaikan löytäminen ei enää riitäkään ratkomaan työttömän kokonaistilannetta. Pahimmillaan työtä ei voi edes vastaanottaa, jos muihin ongelmiin – kuten asunnottomuuteen, terveyshuoliin tai edes matkakortin ostamiseen – ei saa tukea kriittisellä hetkellä. Palveluja suunnitellessa tulisikin huolehtia yksilöllisen palvelun lisäksi siitä, että eri ongelmiin palveluja tarjoavat tahot toimisivat tiiviissä yhteistyössä ja rintarinnan tukisivat työttömän asioiden hoitoa – ei vuoron perään tai luukulta toiselle pompotellen. Tämä vaatii toki myös uudenlaista palvelujen johtamista: yhteisen tavoitteen asettamista, oikeiden asioiden mittaamista ja resurssien suuntaamista tavoitteen saavuttamiseksi.   

Merkittävimmät työllistämispilottien onnistumisen kriteerit olivat onnistunut palveluohjaus eli kohderyhmän tunnistaminen, työttömien työnhakijoiden yksilöllinen kohtaaminen sekä valitulle kohderyhmälle räätälöity palvelu, jonka tuotti kyseiseen kohderyhmään erikoistunut palveluntarjoaja 

Onnistunut palveluohjaus TE-toimistosta takasi yksityisille palveluntarjoajille mahdollisuudet auttaa asiakasta tehokkaasti. Yhteistyötä tehtiin avoimen kehittämisen hengessä ja tarvittaessa muokattiin ohjausta tai tarjottua palvelua. Yksilöllisissä kohtaamisissa avainasia oli laatu. Onnistuaksemme haastavampienkin kohderyhmien kanssa asiakkaat kohdattiin arvostavasti ja ratkaisuhakuisesti, mutta myös jämäkästi ja nopeaa työllistymistavoitetta unohtamatta.   

Palvelujen räätälöinnin kautta huomioitiin kunkin kohderyhmän vaatima tuen intensiivisyyden taso ja sopivimmat ratkaisukeinot. Esimerkiksi työttömyyden eri vaiheissa tuen tarve on erilaista. Myös työ- ja koulutustausta vaikuttavat siihen, millaisesta työllistymisen tuesta esimerkiksi osaamisen uudistamisessa on hyötyä. Työttömän henkilökohtaiset ominaisuudet ja elämäntilannekin vaikuttavat siihen, miten omaehtoisesti hän pystyy toimimaan vai tarvitseeko intensiivistäkin henkilökohtaista ohjausta. Nämä ovat seikkoja, jotka eivät valitettavasti selviä ansioluettelon tai online-kyselyn kautta, vaan vaativat henkilökohtaisen ja luottamuksellisen kohtaamisen. 

Koska työttömien kohderyhmä on laaja ja tarpeet vaihtelevat, on alkukartoituksen ja sopivaan palveluun ohjauksen merkitys todella tärkeä. Kartoitukseen kannattaa panostaa – samoin kuin ratkaisujen tarjoamiseen kohderyhmään erikoistuneelta toimijalta, jotta kunkin yksilön työttömyysjakso saadaan katkaistua mahdollisimman nopeasti ja työnantajien tarpeita palvellen ennaltaehkäisevää työtä unohtamatta.    

Toivottavasti nämä kokemukset muistetaan myös tällä hallituskaudella uusien hankkeiden ja kokeilujen parissa järjestämisvastuusta riippumattaErityisen hienoa olisi nähdä yhteistyön tiivistymistä ja laajentumista erikoistuneiden toimijoiden välillä ja luoda yhteiskunnallisesti kestäviä, ministeriörajatkin ylittäviä toimintamalleja yhteisen 75% työllisyysastetavoitteen saavuttamiseksi.

 

Jutun ovat kirjoittaneet Anu Ukonlinna ja Tiina Kivikanto.

 Ukonlinna vastaa Sarasen tuottamista työllistämispiloteista. Kivikanto on toiminut piloteissa konsepti- ja projektipäällikkönä.

Suosituimmat

Saattaisit olla myös kiinnostunut...

03.04.2020 — Rekrytointi

Esimies, näin onnistut perehdyttämisessä etänä

Perehdyttäminen on tärkeä keino varmistaa, että uudessa työssä aloittava saa tarvittavat eväät työssä onnistumiseen. Hyvän perehdyttämisen käytännöt ovat...

Lue lisää
27.03.2020 —

Miten yritys toimii vastuullisesti muutostilanteissa?

Niin pienet kuin suuretkin yritykset kohtaavat muutostilanteita, joilla on vaikutuksia henkilöstöön. Tilanteet voivat nousta esiin yllättäen, jos taloudessa,...

Lue lisää
27.03.2020 —

Verkot renkinä, ihminen isäntänä

Kun valmennus tai koulutus viedään verkkoon, herää monelle kysymys sen laadusta, henkilökohtaisuudesta tai tehokkuudesta. Valmentaja ja työnohjaaja, Riitta...

Lue lisää