Muutosturvan hankinta julkisen sektorin muutostilanteessa

Kirjoittaja

Saranen

Kun Etelä-Karjalan hyvinvointialue ilmoitti loppuvuodesta 2025 panostavansa merkittävästi muutosturvaan yhteistoimintaneuvottelujen yhteydessä, päätös herätti voimakkaita reaktioita. Mediassa ja mielipidepalstoilla ihmeteltiin, miksi muutosturvaan käytettiin paljon rahaa, kun sama summa olisi voitu suunnata palveluiden säilyttämiseen.

Reaktio kertoo siitä, että muutosturva nähdään yhä julkisessa keskustelussa varsin kapeasti. Monelle se näyttäytyy lakisääteisenä velvollisuutena, vaikka käytännössä se liittyy suoraan siihen, miten irtisanottuja tuetaan, miten organisaatio kantaa vastuunsa vaikeassa tilanteessa ja millainen kuva työnantajasta jää prosessin jälkeen.

Tavoitteet ratkaisevat jo ennen tarjouspyyntöä

Sarasen muutospalveluiden johtajan Karri Korhosen mukaan julkisen sektorin tarjouspyynnöistä näkee usein nopeasti, onko markkinavuoropuhelua käyty ja onko hankinnan tavoitteita mietitty riittävän tarkasti. Kun valmistelu jää ohueksi, myös tarjouspyyntö jää helposti epätarkaksi.

"Mitä enemmän käy keskustelua mahdollisten toimijoiden kanssa ennen kilpailutusta, sitä parempi lopputulos yleensä on", Korhonen sanoo.

Sally Leskinen korostaa omasta kokemuksestaan samaa. EKHVA:lla markkinavuoropuhelu oli erityisen tärkeää siksi, että organisaatiolla ei ollut aiempaa kokemusta tämänkaltaisesta tilanteesta. Vuoropuhelun avulla organisaatio sai paremman käsityksen siitä, mitä palveluntuottajilla oli tarjota ja millaiset ratkaisut sopisivat heidän tilanteeseensa.

Leskinen kuvaa markkinavuoropuhelua riskienhallintana. Kun tilanne on organisaatiolle uusi ja vaikutukset ulottuvat laajalle, valmistelussa täytyy ymmärtää mahdollisimman hyvin, mitä ollaan hankkimassa ja millaista kumppania etsitään.

"Markkinavuoropuhelu on riskienhallintaa. Kun tilanne on organisaatiolle uusi, valmistelussa täytyy ymmärtää mahdollisimman hyvin, mitä ollaan hankkimassa."

–Sally Leskinen, EKHVA

Tavoitteiden kirkastaminen vaikuttaa suoraan siihen, millainen tarjouspyyntö syntyy. Jos omat tarpeet jäävät liian yleiselle tasolle, myös tarjoajien vastaukset jäävät helposti yleisiksi. Silloin vaarana on, että hankinta kohdistuu palveluun, joka täyttää velvoitteen mutta ei vastaa kunnolla organisaation todelliseen tilanteeseen.

Kiireessäkin pitää ehtiä pysähtymään

EKHVA:n kohdalla yhteistoimintatilanne tuli nopeasti, ja markkinavuoropuhelu alueen ja alan toimijoiden kanssa jäi tiiviiksi. Nopea aikataulu ei kuitenkaan ole poikkeus. Muutostilanteissa aikaa on harvoin paljon, ja hankinta tulee usein valmisteltavaksi samaan aikaan, kun muu prosessi vie jo huomion. Silloin moni tärkeä kysymys uhkaa jäädä liian vähälle käsittelylle.

"Usein se tulee syliin. Siinä harvoin ehkä muistaa tai on aikaa miettiä, ai niin sitten ne muutosturvajututkin", Karri Korhonen kertoo. Muutosturvaa ja siihen liittyvää hankintaa kannattaa alkaa miettiä jo silloin, kun ensimmäiset merkit tulevasta muutoksesta näkyvät. Ennakoiva markkinavuoropuhelu on mahdollinen jo ennen kuin kaikesta on täyttä varmuutta.

"Usein se muutostilanne tulee syliin. Siinä harvoin muistaa, tai on aikaa miettiä, että 'Ai niin sitten ne muutosturvajututkin.'

–Karri Korhonen, Saranen

Julkisella sektorilla vastaavat tilanteet ovat monelle organisaatiolle poikkeuksellisia. Kun valmistelulle jää liian vähän aikaa, painopiste siirtyy helposti itse prosessin läpivientiin. Samalla unohtuu helposti, että hankinta vaikuttaa myös organisaation arkeen, johtamiseen ja työnantajakuvaan.

Hankinnan sisältö kertoo, mitä organisaatio pitää tärkeänä

Muutosturvan hankinnassa ratkaistaan käytännössä se, millä tavalla organisaatio haluaa toimia vaikeassa tilanteessa. Siksi hankinnan sisältö kertoo paljon myös siitä, mitä organisaatio pitää tärkeänä.

EKHVA:ssa tämä näkyi siinä, että arvojen haluttiin näkyvän osana hankintaa. Sally Leskisen mukaan kyse oli tietoisesta valinnasta. Organisaatiokulttuuria oli kehitetty määrätietoisesti, ja arvojen haluttiin näkyvän myös siinä, miten ihmisiä kohdellaan haastavassa vaiheessa. "Arvot itse asiassa juuri tällaisessa kohtaa vasta testataan. Niitähän on helppo elää rauha-aikana", hän sanoo.

Tarjouspyyntö viestii palveluntuottajille, mitä organisaatio pitää tärkeänä. Se näkyy esimerkiksi siinä, mitä asioita pisteytetään ja mitä palvelulta odotetaan käytännössä. Muutosturvan kohdalla huomio kohdistuu usein toteutuksen kyvykkyyteen, valmentajien osaamiseen, alueelliseen verkostoon, referensseihin, palvelun yksilöllisyyteen, vaikuttavuuteen ja raportoinnin läpinäkyvyyteen.

Tämä on tärkeää myös siksi, että irtisanottavat eivät muodosta yhtä yhtenäistä ryhmää. Mukana on eri-ikäisiä ihmisiä, eri rooleissa toimineita työntekijöitä ja hyvin erilaisia jatkopolkuja. Palvelun pitää pystyä vastaamaan tähän vaihteluun.

Arviointikriteerit ratkaisevat

Hinta nousee julkisissa hankinnoissa usein vahvasti esiin. Muutosturvan kohdalla se kertoo silti vain osan totuudesta. Kun palvelun arvo on määritelty laissa, valmistelussa huomio kohdistuu helposti siihen, miten hyvin palvelu toimii käytännössä ja millaisia tuloksia sillä voidaan saavuttaa.

Korhosen mukaan arvioinnissa kannattaa katsoa sitä, miten palvelu toimii käytännössä. Pystyykö palveluntuottaja tukemaan erilaisia työntekijäryhmiä, tunteeko se alueen työmarkkinan ja onko sillä näyttöä siitä, että ihmiset myös pääsevät eteenpäin. Näissä kohdissa näkyy, kuinka hyvin palvelu vastaa todelliseen tilanteeseen.

Jos arviointikriteerit jäävät ylätasolle, tarjousvertailussa on vaikea erottaa, kuka pystyy tukemaan työllistymistä oikeasti ja kuka kuvaa palvelua vain paperilla hyvin.

Hankinta on osa suurempaa muutosta

Karri Korhonen muistuttaa, että muutosturvan hankinta liittyy laajempaan kokonaisuuteen. Samassa tilanteessa pitää huolehtia esihenkilöiden tuesta, ajantasaisesta viestinnästä henkilöstölle ja siitä, miten organisaatio jatkaa eteenpäin neuvottelujen jälkeen.

Myös Sally Leskinen tarkastelee muutosturvaa osana laajempaa kokonaisuutta. Siihen kuuluvat valmistautuminen, itse muutostilanne ja päätösten jälkeinen vaihe, jossa organisaatio hakee uutta suuntaa. Siksi hankintaa kannattaa tarkastella osana koko muutoksen johtamista.

Valmistelun laatu näkyy myöhemmin siinä, saavatko esihenkilöt tukea, löytävätkö työntekijät konkreettisia jatkopolkuja ja jääkö organisaatioon tunne hallitusta muutoksesta vai huonosti hoidetusta vaiheesta.

 Kolme asiaa hankintavalmisteluun 

            • Käy markkinavuoropuhelu ennen kilpailutusta, vaikka aikataulu olisi tiukka.

            • Kirkasta tavoitteet organisaation arvoista käsin, älä pelkästä lakisääteisyydestä.

            • Varmista, että tarjouspyyntö kuvaa kokonaistarpeen, ei vain irtisanomistilanteen hoitamista.

Sarasen webinaari julkisen sektorin yhteistoimintaneuvotteluista

Sarasen julkisen sektorin yhteistoimintaneuvotteluja käsittelevässä webinaarissa maaliskuussa 2026 EKHVA:n hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen ja Sarasen muutospalveluiden johtaja Karri Korhonen avaavat, mitä hankintavalmistelussa kannattaa huomioida silloin, kun organisaatio on keskellä muutosta.

Leskinen kertoo myös, miten EKHVA valmisteli hankintaa muutostilanteessa, mitä matkan varrella opittiin ja mihin muiden julkisen sektorin toimijoiden kannattaa varautua jo ennen kilpailutusta.

Webinaarin sisältö on kootu yhteen artikkelissamme "Julkinen sektori yhteistoimintaneuvottelujen edessä - Mitä on hyvä tietää". 

Katso webinaaritallenne täältä